Ajankohtaisia asioita

Julkaistu: | Päivitetty:

Kannettava tietokone pimeässä

Tällä Ajankohtaista -sivulla näkyvät vuosien 2020 ja 2021 kirjoitukset tietotekniikkaan ja tietoturvaan, kuten huijauksiin, liittyen. Ilmoitan tällä sivulla myös uusien ohjeiden ja artikkeleiden julkaisusta.

Jokaisen julkaisun otsikko toimii myös linkkinä julkaisuun. Voit linkittää helposti tiettyyn julkaisuun napsauttamalla julkaisun otsikkoa ja kopioimalla julkaisun linkin nettiselaimen osoiteriviltä.

Ajankohtaista -sivun julkaisujen linkit ovat muodossa https://peruskayttajalle.net/ajankohtaista.php#vuosi-kuukausi-päivä.

Esimerkki julkaisun linkistä: https://peruskayttajalle.net/ajankohtaista.php#2021-01-01.


RSS-syöte

Tätä Ajankohtaista -sivua on mahdollista seurata RSS-syötteenä, jolloin saat automaattisesti tiedon uusista kirjoituksista.

Olen tehnyt ohjeen Seuraa nettisivustoja RSS-syötteen avulla. Ohjeessa käydään läpi RSS-syötteiden tilaaminen sekä lukeminen nettiselaimista Internet Explorerilla ja RSS-syötteiden lukuohjelma QuiteRSS:llä.

Nettiselaimista Google Chromella, Microsoft Edgellä ja Mozilla Firefoxilla ei voi lukea RSS-syötteitä muuten kuin asentamalla jonkin tarkoitukseen tehdyn lisäosan/laajennuksen.


19.9.2021. Uusi ohje: Estä Windows 10:n pikakäynnistys

Windows 10:ssä on oletuksena käytössä pikakäynnistystoiminto. Pikakäynnistys nopeuttaa tietokoneen käynnistymistä muutamalla sekunnilla. Mutta samalla pikakäynnistys aiheuttaa myös monenlaisia ongelmia. Tutustu ohjeeseen.


15.9.2021. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.


5.9.2021. Varo Omakanta-huijausta

Huijarit yrittävät saada haltuunsa henkilötietoja ja verkkopankkitunnuksia Omakanta-huijauksessa.

Huijauksessa käytetään tekstiviestejä ja verkkomainontaa. Tekstiviesteissä olevasta linkistä väitetään pystyvän kirjautumaan Omakantaan. Samoin myös mainoksissa väitetään niitä napsauttamalla pääsevän Omakantaan.

Todellisuudessa molemmissa tapauksissa päätyy huijaussivustolle, jossa huijarit yrittävät saada haltuunsa henkilötietoja ja/tai verkkopankkitunnukset.

Huijarit keksivät aina uusia keinoja tietojenkalasteluun. Siksi Omakannan käyttäminen huijaukseen ei ole yllätys. Aiemmin huijauksia on tehty esimerkiksi Kelan nimissä.

Välttyäksesi huijauksilta älä mene Omakantaan, verkkopankkiin tai muuhun sellaiseen hakukoneen tai mainoksen kautta.

Lisää nettisivuston osoite kirjanmerkkeihin tai kirjoita osoite nettiselaimen osoiteriville. Omakannan osoite on kanta.fi.

Lisäksi tarkista nettisivun osoite huolellisesti ennen kuin annat mitään tietoja. Nettisivun ulkoasuun ei voi koskaan luottaa, koska se on helppo väärentää.

Ole aina varovainen linkkien ja mainosten kanssa. Niin tekstiviesteissä, sähköpostiviesteissä kuin netissäkin olevat linkit voivat johtaa todellisuudessa johonkin ihan muualle kuin mitä linkeissä väitetään.

Myös mainosten linkit voivat johtaa todellisuudessa ihan mihin tahansa.


24.8.2021. OP:n nimissä huijausviestejä

Jälleen kerran verkkopankkitunnuksia kalastelevat huijarit ovat aktiivisia. Puhelimiin on lähetetty tekstiviestejä, joissa väitetään vastaanottajan joutuneen huijauksen uhriksi ja että vastaanottajan tili on lukittu.

Siksi vastaanottajan pitäisi muka ottaa yhteyttä pankkiin napsauttamalla viestissä olevaa linkkiä.

Viesteissä näkyvä lähettäjän nimi tai numero vaihtelee. Samoin huijauksessa käytettävien verkkotunnusten osoitteet vaihtelevat.

Huijareiden sivulta löytyy uskottavan näköinen OP:n verkkopankin kirjautumissivu. Jos sivulle antaa verkkopankkitunnuksensa, huijarit voivat tyhjentää koko tilin.

Tämän tapaisilta huijauksilta voi välttyä parhaiten menemällä verkkopankkiin ainoastaan niin, että kirjoittaa verkkopankin osoitteen nettiselaimen osoiteriville.

Ole aina varovainen linkkien ja mainosten kanssa. Niin tekstiviesteissä, sähköpostiviesteissä kuin netissäkin olevat linkit voivat johtaa todellisuudessa johonkin ihan muualle kuin mitä linkeissä väitetään.


18.8.2021. Uusi artikkeli: Tietoturvasanastoa peruskäyttäjälle

Artikkeliin on koottu peruskäyttäjän kannalta oleellista sanastoa tietoturva-asioista. Tutustu artikkeliin.


11.8.2021. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.


3.8.2021. Uusi ohje: Tarkista tietokoneesi Windows 11 -yhteensopivuus

Microsoft julkaisi Windows 11:n kesällä 2021. Windows 11:n vaatimukset tietokoneelta ovat selvästi kovemmat kuin Windows 10:n. Tutustu ohjeeseen.


25.7.2021. Internet Explorerin osuuksien poistaminen ohjeista

Tulen poistamaan Internet Explorer -nettiselaimien osuudet kaikista ohjeista. Käytännössä tämä tapahtuu ohjeiden päivitysten yhteydessä.

Alun perin lisäsin ohjeisiin Internet Explorer -osiot, koska muutama vuosi sitten se oli paljon nykyistä suositumpi nettiselain. Nykyisin Internet Exlorer -käyttäjien osuus Peruskäyttäjälle.netin kävijöistä on olematon.

Tarvittaessa Internet Explorerin käyttäjät löytävät tietoa ohjeiden vanhoista versioista.


18.7.2021. Haittaohjelmaa levitetään puhelimiin huijausviestien avulla

Jo aiemmin kesällä käynnissä ollut huijauskampanja jatkuu. Tällä kertaa vastaanottajan saamassa tekstiviestissä väitetään vastaanottajalla olevan kuuntelematon vastaajaviesti, jonka voi muka kuunnella napsauttamalla viestissä olevaa linkkiä.

Linkin napsauttaminen johtaa Android-puhelimissa yritykseen asentaa puhelimeen haittaohjelma. Haittaohjelma ei asennu automaattisesti, vaan puhelin kysyy lupaa asentaa haittaohjelma eli .apk-tiedostomuodossa oleva paketti.

Muissa puhelimissa tarjolla on erilaista tietojenkalastelua.

Tällä kertaa huijarit ovat olleet laiskoja, sillä viesteissä käytettävien nettisivujen osoitteet eivät liity mitenkään aiheeseen.

Lisätietoa haittaohjelmasta löytyy Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Toinen tällä hetkellä aktiivinen huijaus on verkkopankkitunnusten kalasteleminen ohjaamalla hakukoneen kautta verkkopankkiin menevät huijaussivustolle. Olen kirjoittanut tästä aiheesta edellisen kerran huhtikuussa.

Tässä huijauksessa huijarit manipuloivat oman valeverkkopankkinsa hakutulosten kärkeen. Hakukoneet eivät osaa erottaa oikeaa verkkopankkia huijareiden luomuksista. Siksi älä koskaan mene verkkopankkiin hakokoneen kautta.

Lisäksi tarkista aina nettisivun osoite huolellisesti nettiselaimen osoiteriviltä. Nettisivun ulkoasuun ei voi koskaan luottaa, koska se on helppo väärentää.


14.7.2021. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.


28.6.2021. Huijausviestejä pakettiuudistuksesta

Postin nimissä lähetetään huijausviestejä, joissa vaaditaan maksettavaksi tilatusta paketista veroja.

Huijaus liittyy 1. heinäkuuta voimaantulevaan muutokseen. Muutoksen tultua voimaan kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat paketit pitää tullata ja maksaa niistä arvonlisävero. Aiemmin alle 22 euron arvoiset ostokset olivat verovapaita, mutta nyt verovapaus poistuu.

Tämän kertaisissa huijausviesteissä veroja vaaditaan maksettavaksi Paysafecardilla. Lisäksi huijausviestit ovat osittain sen verran huonoa suomea, että ne vaikuttavat konekäännöksiltä.

Todellisuudessa mitään viranomais- tai muita maksuja ei vaadita maksettavaksi muutoin kuin tilisiirrolla. Muutoinkin sähköposti- ja tekstiviesteihin tulee suhtautua suurella varauksella.

Ole aina varovainen linkkien kanssa ja älä koskaan luota pelkästään nettisivun ulkoasuun. Ulkoasu on helppo väärentää.

Ennen kuin annat millekään nettisivustolle esimerkiksi käyttäjätunnustasi ja salasanaasi, tarkista huolellisesti sivun osoite nettiselaimen osoiteriviltä.

Joissakin huijauksissa osoite muistuttaa oikean sivuston osoitetta. Välillä huijarit ovat laiskoja ja huijaussivuston osoite ei muistuta yhtään oikean sivuston osoitetta.


23.6.2021. Uusi artikkeli: Parempia salasanoja salalauseella

On tärkeää käyttää ns. vahvoja salasanoja, joita on vaikeaa tai mahdotonta arvata. Tutustu artikkeliin.


9.6.2021. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.


8.6.2021. Haittaohjelmaa levitetään tekstiviesteillä

Huijausviestissä väitetään vastaanottajalle olevan tulossa paketti, jonka toimitusta voi muka seurata napsauttamalla viestissä olevaa linkkiä. Kyberturvallisuuskeskus on antanut varoituksen huijauksesta ja haittaohjelmasta.

Todellisuudessa linkin napsauttaminen johtaa huijaussivulle, jossa uhri yritetään saada asentamaan haittaohjelma puhelimeensa. Haittaohjelma toimii ainoastaan Android-puhelimissa. IPhone-käyttäjät ovat siis turvassa tältä haittaohjelmalta.

Tältäkin huijaukselta voi välttyä olemalla varovainen. Missä tahansa viestissä olevaan linkkiin pitää suhtautua epäillen. Linkit ovat tehokas keino haittaohjelmien levittämiseen ja huijauksiin.

Myös sovellusten asentamisessa mihin tahansa älypuhelimeen pitää olla varovainen. Myöskään tietokoneeseen ei pidä asentaa mitä tahansa ohjelmia mistä tahansa.


1.6.2021. Kootut ohjeet tietovuodon kohteeksi joutuneelle

Suomi.fihin on lisätty tietoa ohjeista ja palveluista tietovuodon kohteeksi joutuneille. Ohjeet löytyvät osoitteesta https://www.suomi.fi/oppaat/tietovuoto.

Lisäsin linkin myös artikkeliin Mitä tehdä jos tulit huijatuksi netissä.


19.5.2021. Windows 10:n kevään ominaisuuspäivitys julkaistu

Windows 10:een julkaistaan kaksi ominaisuuspäivitystä vuodessa. Eilen julkaistiin uusin eli toukokuun 2021 ominaisuuspäivitys (versionumero 21H1).

Päivitys ei tule ladattavaksi kaikille samaan aikaan, vaan se tulee ladattavaksi porrastetusti. Itse en ole vielä saanut kyseistä päivitystä ladattavaksi.

Kuten muidenkin ominaisuuspäivitysten kohdalla, tätäkään ominaisuuspäivitystä ei kannata asentaa välittömästi, vaan siirtää sen asentamista vähintään kolmella kuukaudella.

Ominaisuuspäivitykset tuovat aina mukanaan teknisiä ongelmia osalle käyttäjistä ja etukäteen on mahdotonta tietää, osuuko omalle kohdalle jokin ongelma tai useampia.

Tulen käymään läpi kaikki tarvittavat ohjeet sitten, kun saan päivityksen ladattavaksi ja listaan Ohjeet -sivulla ne ohjeet, joita joudun päivittämään uusimman ominaisuuspäivityksen takia.


18.5.2021. Google ottaa kaikilla käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen

Tulevaisuudessa kaikilla Google-tileillä käytetään salasanan lisäksi toista vahvistusta. Pelkkä salasana ei suojaa käyttäjätilejä riittävän hyvin.

Uudistuksen ajankohdasta tai yksityiskohdista ei ole vielä tietoa. Tiettävästi uudistusta ei tehdä kertarysäyksellä, vaan vaiheittain.

Älypuhelinta käyttävillä helpoin tapa kaksivaiheiseen tunnistautumiseen on hyväksyä kirjautuminen puhelimella. Koska kaikki eivät käytä älypuhelinta, täytyy tunnistautumisessa olla myös toinen vaihtoehto.

Google tarjoaa jo nyt mahdollisuuden tulostaa kertakäyttöisiä koodeja kaksivaiheista tunnistautumista varten. Tämä on hyvä vaihtoehto esimerkiksi matkaillessa ulkomailla.

Lisätietoa Googlen kaksivaiheisesta tunnistautumisesta löytyy osoitteesta https://www.google.com/intl/fi/landing/2step/.


12.5.2021. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.


27.4.2021. Monenlaisia huijauksia käynnissä

Tälläkin hetkellä on käynnissä useita erilaisia huijauskampanjoita. Esimerkkejä näistä ovat pakettihuijaukset, verkkopankkihuijaukset ja Bitcoin-huijaukset.

Pakettihuijauksessa sähköposti- tai tekstiviestissä väitetään, että vastaanottajalle on tulossa paketti, josta pitää maksaa toimituskuluja.

Viestissä oleva linkki vie sivulle, jossa kysytään esimerkiksi luottokortin tietoja. Tämä voi johtaa tilausansaan, jossa uhrilta veloitetaan kuukausittain rahaa perusteettomasti. Lisäksi uhrilta saatuja tietoja voidaan käyttää muissa rikoksissa.

Verkkopankkihuijaukset ovat ikivanha riesa. Huijarit keksivät aina uusia verukkeita, joiden perusteella viestissä olevaa linkkiä pitäisi napsauttaa.

Tyypillinen keino on uhata verkkopankkitunnusten sulkemisella jollain tekosyyllä tai vaatia vastaanottajaa hyväksymään muuttuneet ehdot palvelussa.

Verkkopankkiin ei ikinä pidä kirjautua napsauttamalla mitään linkkejä. Älä mene verkkopankkiin myöskään hakukoneen kautta. Rikolliset ovat ottaneet tämänkin vaihtoehdon huomioon huijatakseen ihmisiä.

Nettisivun ulkoasuun ei voi koskaan luottaa, koska se on helppo väärentää. Siksi tarkista aina nettisivun osoite nettiselaimen osoiteriviltä.

Viime vuonna oli käynnissä verkkopankkitunnuksia kalasteleva roskapostikampanja, jossa huijarit käyttivät jonkin uskonnon jumalaa ylistäviä verkkotunnusten nimiä.

Jos nettiselaimen osoiterivillä lukee esimerkiksi godisgreat.xyz, niin silloin et todellakaan ole verkkopankissa.

Viime aikoina Bitcoin-huijauksissa on väitetty, että vastaanottajalla on jossakin palvelussa Bitcoineja huomattavalla summalla. Lunastaakseen bitcoinit vastaanottajan pitää napsauttaa viestissä olevaa linkkiä.

Luonnollisesti tämäkin on huijausta, jossa vastaanottajalta yritetään saada kalasteltua tietoja tai varastaa rahaa.

Huijauksia muunnellaan jatkuvasti, koska muuten ne eivät tehoa enää niin hyvin. Myös rikolliset ajattelevat tehokkuutta ja yrittävät saada mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman vähällä vaivalla sekä kustannuksilla.

Koska erilaiset huijaukset ovat hyvin yleisiä, olen tehnyt ohjeen Varo sähköpostihuijauksia, jossa olen käynyt läpi myös huijausten yleisiä tunnusmerkkejä.

Jos jonkin nettisivuston turvallisuus tai luotettavuus epäilyttää, voit tarkistaa asian ohjeen Nettisivustojen luotettavuuden arviointi avulla.


20.4.2021. Uusi ohje: Helppoa videoiden latausta youtube-dl-guilla

Netistä löytyy verkkopalveluita, joiden avulla voi ladata videoita mm. YouTubesta. Kuitenkin osa näistä nettisivustoista on hyvin epämääräisiä, jolloin niiden turvallisuus on kyseenalainen. Tutustu ohjeeseen.


14.4.2021. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.

Vanhan Microsoft Edgen tuki päättyi lopullisesti. Uusi Microsoft Edge asennetaan huhtikuun päivitysten yhteydessä niihinkin Windows 10:tä käyttäviin tietokoneisiin, joissa se ei vielä ole käytössä.

Samalla vanha Edge poistetaan tietokoneelta.

Muutos koskee Windows 10:n versioita 1803 ja sitä uudempia versioita. Versio 1803 tunnetaan myös nimellä huhtikuun 2018 ominaisuuspäivitys.

Tarvittaessa voit tarkistaa käyttämäsi Windows 10:n version ohjeen Tarkista Windows 10:n versio avulla.

Käytännössä muutos koskee pientä osaa käyttäjistä. Uusi Microsoft Edge julkaistiin alkuvuodesta 2020 ja se on asennettu Windows 10 -käyttäjille automaattisesti syksystä 2020 lähtien.


4.4.2021. Kuinka luotettavasta nettisivustosta voi tulla epäluotettava

Nettisivustojen luotettavuus ei ole pysyvä asia. Täysin luotettavastakin nettisivustosta voi tulla epäluotettava. Näin voi käydä tyypillisesti omistajanvaihdoksen takia.

Yksi esimerkki nettisivuston muuttumisesta epäluotettavaksi on Web of Trust eli WOT. WOTissa rekisteröityneet käyttäjät voivat arvioida minkä tahansa nettisivuston luotettavuutta asteikolla 1–5 tähteä. Lisäksi käyttäjillä on mahdollisuus kirjoittaa kommentteja.

WOT ei muuttunut epäluotettavaksi hetkessä, vaan tilanne eteni huonompaan suuntaan pitkään. WOTin kohdalla omistajanvaihdokset ja läpinäkymättömyys nakersivat luotettavuutta ajan mittaan.

Omistajanvaihdoksissa oli todennäköisesti kyse kannattavuudesta. WOTin kaltaisen palvelun on vaikea tehdä rahaa, koska sillä ei ole sellaista tuotetta, mistä käyttäjät olisivat valmiita maksamaan.

Siksi omistajat hankkivat rahaa kyseenalaisilla keinoilla, esimerkiksi myymällä käyttäjätietoja.

Nykyisten omistajien toiminta on sen verran läpinäkymätöntä ja epäeettistä, että poistin WOTin ohjeesta Nettisivustojen luotettavuuden arviointi marraskuussa 2020.

Osaltaan ratkaisuuni vaikuttivat jatkuvat tekniset ongelmat, jotka estivät rekisteröityneitä käyttäjiä tekemästä arvosteluja nettisivustoista. Jos arvosteluja ei pysty tekemään, menettää koko sivusto merkityksensä.

Pitkäaikaisena WOTin käyttäjänä alamäki oli surullista seurattavaa. WOT ei ollut koskaan täydellinen, koska käyttäjien kesken oli erimielisyyttä sivustojen luotettavuudesta. Mielipide-erot korostuivat tunteita herättävien sivustojen kohdalla.

Mielestäni WOT oli melko luotettava silloin, kun kyse oli selkeästi epäasiallisesta tai laittomasta toiminnasta, esimerkkeinä huijaukset, haittaohjelmien levitys ja roskapostitus.

Enää WOTin kohdalla ei voi puhua luotettavuudesta. Nykyiset omistajat eivät puutu tulosten manipulointiyrityksiin, joissa luodaan käyttäjätilejä ja arvosteluja ohjelmallisesti.

Näitä ns. bottitilejä on jokaisessa verkkopalvelussa. Kyse on siitä, tehdäänkö asian hyväksi mitään, kun keinoja asiaan puuttumiseen on olemassa.

Myös huonoja arvosteluja saaneiden sivustojen arvosteluja on muutettu ilman mitään perusteita. Näissä tapauksissa sivusto ei ole yhtäkkiä muka saanut tarpeeksi arvosteluja, jolloin siitä ei näy arvosanaa tai kommentteja.

Netissäkään asiat eivät pysy ennallaan. Jos jokin nettisivusto on joskus ollut luotettava, se ei ole tällä hetkellä automaattisesti luotettava.


31.3.2021. Uusi artikkeli: Mitä tehdä jos tulit huijatuksi netissä

Netissä törmää monenlaisiin huijauksiin. Lisäksi huijausviestejä voi saada sähköpostin lisäksi esimerkiksi tekstiviesteinä. Myös teknisen tuen huijaussoitot ovat yleisiä. Tutustu artikkeliin.


14.3.2021. Uusi ohje: Nettiselaimien päivitysten tarkistaminen

Yleensä nettiselaimet osaavat päivittää itsensä automaattisesti. Koska mikään tekniikka ei ole täydellistä, automaattinen päivitys ei aina toimi. Tutustu ohjeeseen.


10.3.2021. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.

Vanhan Microsoft Edgen tuki päättyi maaliskuun päivitysten myötä. Uusi Microsoft Edge asennetaan huhtikuun päivitysten yhteydessä niihinkin Windows 10:tä käyttäviin tietokoneisiin, joissa se ei vielä ole käytössä.

Samalla vanha Edge poistetaan tietokoneelta.

Muutos koskee Windows 10:n versioita 1803 ja sitä uudempia versioita. Versio 1803 tunnetaan myös nimellä huhtikuun 2018 ominaisuuspäivitys.

Tarvittaessa voit tarkistaa käyttämäsi Windows 10:n version ohjeen Tarkista Windows 10:n versio avulla.

Käytännössä muutos koskee pientä osaa käyttäjistä. Uusi Microsoft Edge julkaistiin alkuvuodesta 2020 ja se on asennettu Windows 10 -käyttäjille automaattisesti syksystä 2020 lähtien.


3.3.2021. Huijaustekstiviestejä lähetetään taas Postin nimissä

Viesteissä oleva linkki vie väärennetylle Postin nettisivustolle. Tämän jälkeen huijaus vaihtelee älypuhelimen käyttöjärjestelmän mukaan.

IPhone-käyttäjiltä yritetään saada Apple-tunnukset ja liittää puhelinnumero mobiililaskutukseen.

Vastaavasti Android-käyttäjien kohdalla puhelimeen yritetään asentaa haittaohjelma. Haittaohjelma on naamioitu OmaPosti -sovellukseksi. Haittaohjelma ei pysty asentumaan automaattisesti, vaan puhelin pyytää käyttäjää asentamaan sovelluksen.

Sovellusten ja linkkien kanssa pitää aina olla hyvin varovainen. Android-puhelimiin sovelluksia ei pidä asentaa muualta kuin Google Playsta.

Koska Google Playssakaan olevat sovellukset eivät ole takuuvarmasti turvallisia, ei puhelimeen pidä ylipäätään asentaa mitä tahansa sovelluksia.

Huijauksissa käytetään usein lyhytlinkkejä. Lyhytlinkki on linkki, joka on lyhennetty jollakin lyhytlinkkipalvelulla. Tällaisia ovat esimerkiksi bit.ly ja is.gd.

Lyhytlinkit ovat huijareille hyödyllisiä, koska lyhytlinkeistä ei näe niiden todellista osoitetta.

Tarvittaessa lyhytlinkkien todellisen osoitteen voi tarkistaa jonkin verkkopalvelun avulla. Olen tehnyt ohjeen Tarkista lyhytlinkkien todellinen osoite.

Huijauskampanjat kulkevat usein aalloissa. Huijausviestejä lähetetään tekstiviesteinä tai sähköpostiin vaikka parin viikon ajan ja sitten viestien lähettämisessä pidetään taukoa.

Huijauksia voidaan tehdä ihan minkä tahansa tahon nimissä. Siksi huijauksilta välttymiseen auttaa ainoastaan varovaisuus.

Älä napsauta mitä tahansa linkkiä sen paremmin tekstiviesteissä, sähköpostissa kuin nettisivuillakaan.


24.2.2021. Huijareilla taas uusia huijauskeinoja

Uusin keino on yrittää huijata Verohallinnon nimissä. Huijarit ovat lähettäneet sähköposteja, joissa vastaanottajan väitetään saaneen veronpalautuksia. Viestissä on ollut linkki, jota napsauttamalla veronpalautukset muka voisi saada itselleen.

Verohallinnon viesteissä ei ole koskaan linkkejä tietoturvasyistä. Verohallinto ei myöskään kysele kenenkään luottokortin tietoja tai verkkopankkitunnuksia.

Toinen uusi keino huijauksissa ovat valeverkkopankit Googlen ja Bingin hakutuloksissa.

Jotkut ihmiset menevät verkkopankkiin hakukoneen kautta. Huijaritkin ovat huomanneet tämän ja onnistuneet saamaan hakukoneiden tuloksiin omia linkkejään valeverkkopankkeihin.

Siksi verkkopankkiin ei pidä mennä hakukoneen kautta. Lisäksi on aina parempi kirjoittaa nettisivuston osoite itse nettiselaimen osoiteriville, kun kyse on jostain kirjautumista vaativasta palvelusta, esimerkiksi sähköpostista.

Muutoinkin hakukoneiden tulosten kanssa pitää olla varovainen. Sen paremmin Google kuin Bing eivät tiedä sitä, mikä nettisivusto on oikea ja mikä väärennetty.

Hakukoneiden tuloksiin vaikutetaan hakukoneoptimoinnin avulla. Huijarit ovat harrastaneet hakukoneoptimointia onnistuneesti ja siksi saaneet omat linkkinsä hakutulosten kärkeen.

Huijauksilta välttyäksesi ole hyvin varovainen linkkien kanssa. Huijauksia voidaan tehdä minkä tahansa tahon nimissä.

Olen käsitellyt netin tietoturvaan liittyviä asioita artikkelissa Netissä kaikki ei ole sitä miltä näyttää.


21.2.2021. Uusi artikkeli: Kierrätä muistia sisältävät laitteet tietoturvallisesti

Monissa laitteissa on muistia, johon tallentuu monenlaista arkaluonteista tietoa. Tallentuvia tietoja voivat olla esimerkiksi käyttäjätunnukset, salasanat, käsitellyt tiedostot ja luottokortin tiedot. Tutustu artikkeliin.


11.2.2021. Uusi ohje: Tarkista nettisivuston omistaja WHOIS-tiedoista

Jokaisella nettisivuston verkkotunnuksella (esimerkiksi peruskayttajalle.net) on julkiset WHOIS-tiedot. WHOIS-tiedoissa näkyy esimerkiksi se, milloin verkkotunnus on varattu ja kuka sen on varannut. Tutustu ohjeeseen.


10.2.2021. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.


31.1.2021. Kierrätä muistia sisältävät laitteet tietoturvallisesti

Kaikki muistia sisältävä elektroniikka on tärkeää kierrättää asianmukaisesti, jotta niissä olevat tiedot eivät päädy vääriin käsiin. Niin älypuhelimissa, tietokoneissa, pelikonsoleissa, älykelloissa, muistitikuissa, ulkoisissa kiintolevyissä ym. on muistia sisältäviä osia.

Muisteihin tallentuu kaikenlaista arkaluontoista tietoa, joka kiinnostaa rikollisia. Laitteista voi löytyä esimerkiksi luottokorttien tietoja ja henkilökohtaisia tiedostoja.

Paras vaihtoehto on viedä muistia sisältävät laitteet lukittuun turva-astiaan. Turva-astioita löytyy mm. elektroniikkaa myyvistä liikkeistä. Laitteita ei pidä viedä liikkeissäkään tavallisen elektroniikkaromun joukkoon.

Myös jotkin jätehuoltoyhtiöt ovat hankkineet turva-astioita tietoturvallista kierrätystä varten.

Muistia sisältävät laitteet voi kierrättää myös maksullisen Seiffi -palvelun kautta. Seiffin kautta kierrätetyistä laitteista toimitetaan sähköpostiin kirjallinen todistus laitteen tuhoamisesta tietoturvallisella tavalla.

Olen käsitellyt asiaa tarkemmin artikkelissa Kierrätä muistia sisältävät laitteet tietoturvallisesti.


24.1.2021. Verkkokauppahuijaukset yleisiä

Verkkokauppaostamisen lisäännyttyä myös huijarit ovat nähneet uuden tavan hankkia rahaa. Valeverkkokaupan tunnistaa usein siitä, että hinnat ovat huomattavasti muita verkkokauppoja halvempia ja että verkkokaupan sivuilta ei löydy asianmukaisia yhteystietoja.

Yhteystiedoissa saattaa olla ainoastaan sähköpostiosoite tai yhteystietoja ei ole välttämättä ollenkaan.

Verkkokauppahuijauksissa hyödynnetään usein vanhentuneita verkkotunnuksia. Kaikki verkkotunnukset (esimerkiksi peruskayttajalle.net) ovat voimassa määräaikaisesti.

Kun verkkotunnuksen varaus päättyy, on kenellä tahansa mahdollisuus hankkia verkkotunnus itselleen, jos verkkotunnuksen varausta ei ole uudistettu ajoissa.

Itse olen törmännyt useampaan vanhentuneeseen verkkotunnukseen, joihin huijarit ovat perustaneet verkkokaupan. Jo pitempään käytössä ollut verkkotunnus luo uskottavuutta huijaukselle.

Huijauksessa saattaa menettää rahojensa lisäksi myös henkilötietonsa. Rikollisille kaikki henkilötiedot ovat arvotavaraa, jotka voi myydä eteenpäin hyödynnettäväksi muissa rikoksissa.

Huijauksilta välttymiseen auttaa varovaisuus ja kriittisyys. Jos verkkokaupan hinnat ovat selvästi halvempia kuin muissa verkkokaupoissa, se on selvästi epäilyttävää. Yksikään rehellisesti toimiva verkkokauppa ei voi myydä tavaraa puoli-ilmaiseksi.

Tarkista myös aina, löytyykö verkkokaupan sivuilta asianmukaiset yhteystiedot. Tarvittaessa verkkokaupan ilmoittaman osoitteen voi tarkistaa karttapalvelun ja Googlen katunäkymän avulla.

Ilmoitettua osoitetta ei ole välttämättä olemassakaan tai osoitteessa saattaa sijaita jotain ihan muuta kuin yrityksiä.

Suosittelen myös tutkimaan, milloin verkkokaupan käyttämä verkkotunnus on rekisteröity. Vanhentuneiden verkkotunnusten kohdalla näkyy, että verkkotunnus on varattu vastikään, koska vanhentumisen yhteydessä verkkotunnuksen alkuperäinen varausajankohta poistetaan.

Voit tarkistaa verkkotunnuksen varausajankohdan esimerkiksi URLVoidin avulla. Olen käsitellyt URLVoidia ohjeessa Nettisivustojen luotettavuuden arviointi.


17.1.2021. Huijaussoittoja ja kiristyshuijauksia

Huijarit ovat olleet aktiivisia heti alkuvuonnakin. Huijaussoitot Microsoftin nimissä jatkuvat edelleen. Lisäksi kiristyshuijauksia on liikkeellä runsaasti. Olen saanut itsekin useita kiristyshuijausviestejä lyhyessä ajassa.

Huijaussoittoja voidaan tehdä minkä tahansa tahon nimissä, mutta Microsoft on ollut huijareiden suosiossa viime kuukausina. Olen kirjoittanut aiheesta artikkelin Varo huijauspuheluita.

Kiristyshuijauksissa uhrille lähetetään sähköpostiviesti, jossa huijari väittää murtautuneensa uhrin tietokoneeseen. Huijausten aiheet vaihtelevat, mutta yleisin aihe on ollut ns. pornokiristys.

Siinä huijari väittää kuvanneensa uhria tietokoneen kameran avulla, kun uhri on vieraillut pornosivustoilla. Todellisuudessa tämä ei ole totta.

Kaikki huijaukset perustuvat psykologiaan. Huijarit yrittävät aina aikaansaada uhrissa jonkin tunnereaktion, jonka avulla uhri saadaan toimimaan huijarien haluamalla tavalla. Pornokiristyksessä uhrissa yritetään saada aikaan häpeän tunne.

Kiristyshuijauksen uskottavuutta yritetään tehostaa esimerkiksi kertomalla viestissä uhrin vanha salasana. Huijarien kertomat salasanat on saatu jostain tietovuodosta, jossa on vuotanut käyttäjien salasanoja.

Vuodetut salasanat ovat netissä kenen tahansa saatavilla ja tätä huijarit käyttävät hyväkseen. Varmuuden vuoksi kannattaa vaihtaa salasanoja eri palveluihin, jos epäilet salasanojesi vuotaneen.

Voit tarkistaa onko jokin salasanasi vuotanut esimerkiksi Have I Been Pwnedin avulla. Olen tehnyt Have I Been Pwnedista ohjeen Tarkista ovatko tietosi vuotaneet.


13.1.2021. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.


6.1.2021. Uusi artikkeli: Vaihtoehtoisia hakukoneita

Netissä ei voi saavuttaa täydellistä yksityisyyttä millään keinolla. Kaikesta toiminnasta netissä jää aina jälkiä, joiden perusteella käyttäjä voidaan tunnistaa. Tutustu artikkeliin.


4.1.2021. Flash Playerin tuki päättyi

Tuen päätyttyä Flash Playeria ei voi enää ladata virallisesti Adoben sivuilta. Lisäksi Adobe tulee estämään Flashilla toteutetun sisällön suorittamisen Flash Playerissa 12.1. alkaen.

Tästä syystä siirsin ohjeen Pidä Flash Player päivitettynä luokkaan Tarpeettomat, vanhentuneet yms. ohjeet.

Flash Playerin korvaajaa on vaikea löytää. Yksi mahdollisuus on käyttää Rufflea. Ruffle on emulaattori, joka jäljittelee Flash Playerin toimintaa. Rufflella voi suorittaa .swf-tiedostomuodossa olevia Flash-tiedostoja.

Tätä kirjoitettaessa Ruffle on vielä kehitteillä ja uusia kehitysversioita julkaistaan tiuhaan. Rufflen voi ladata tietokoneelle otsikon Desktop alta.


3.1.2021. Peruskäyttäjälle.net täyttää viisi vuotta

Peruskäyttäjälle.netin ensimmäinen versio julkaistiin tasan viisi vuotta sitten. Ensimmäisessä versiossa ei ollut muuta sisältöä kuin etusivu ja Palaute -sivu.

Voit käydä katsomassa Internet Archivessa, miltä Peruskäyttäjälle.net näytti esimerkiksi 30. toukokuuta 2016.

Internet Archive on tallentanut Peruskäyttäjälle.netin sivuja silloin tällöin.

Viiden vuoden aikana Peruskäyttäjälle.netissä on julkaistu yhteensä 73 ohjetta. Osa ohjeista on muuttunut tarpeettomiksi tai olen lopettanut niiden päivittämisen eri syistä. Tällaiset ohjeet olen siirtänyt luokkaan Tarpeettomat, vanhentuneet yms. ohjeet.

Artikkelit tulivat mukaan syksyllä 2018 ja niitä on kertynyt tähän mennessä kymmenen kappaletta.

Viime vuonna aloin käymään järjestelmällisesti läpi ohjeita, joiden julkaisusta oli kulunut pitempi aika tai joita ei ollut päivitetty pitempään aikaan. Tänä vuonna jatkan ohjeiden läpikäymistä vuonna 2019 julkaistujen tai päivitettyjen ohjeiden osalta.

Myös uusia ohjeita ja artikkeleita on tulossa. Sitä mukaa kuin ohjeiden määrä on kasvanut, myös niiden päivittämiseen kuluva aika on kasvanut. Nykyään ohjeiden päivittämiseen kuluu enemmän aikaa kuin uusien ohjeiden tekemiseen.

Periaatteenani oli alusta lähtien pitää ohjeet ajan tasalla. Mielestäni ohjeista ei ole hyötyä, jos niissä on vanhentunutta tietoa. Päivitän myös artikkeleita ajoittain. Tosin artikkeleiden tieto ei yleensä vanhene yhtä nopeasti kuin ohjeissa.


30.12.2020. Uusi ohje: Pakota Windows sammumaan

Joskus Windows voi mennä jumiin niin, ettei sen sammuttaminen onnistu normaalisti. Tutustu ohjeeseen.


23.12.2020. Peruskäyttäjälle.net on uudistunut

Peruskäyttäjälle.netiin tuli uuden ulkoasun lisäksi pienempiä muutoksia mm. sivujen sisältöön.

Uusi versio toimii huomattavasti paremmin älypuhelimilla ja on muutoinkin teknisesti fiksummin toteutettu.

Uudistuksessa luovuin Arkisto -sivusta, jolta löytyivät aiemmin vuodesta 2016 lähtien tällä Ajankohtaista -sivulla julkaistut asiat.

Jatkossa en aio ilmoittaa tällä Ajankohtaista -sivulla ohjeiden päivityksistä. Ilmoitan ainoastaan uusista ohjeista ja artikkeleista.

Tällä hetkellä sivuston toimivuudessa voi olla joitakin ongelmia. Olen testannut sivuston toimivuutta ennen uudistusta, mutta silti ongelmat ovat mahdollisia. Luonnollisesti korjaan ongelmia sitä mukaa, kun huomaan niitä tai saan niistä palautetta.

Käyn läpi kaikki sivut ja tarkistan linkkien ym. toimivuuden. Koska yksittäisiä läpikäytäviä sivuja on yhteensä 80 kappaletta, tarkistukseen tulee menemään aikaa.


22.12.2020. TÄRKEÄÄ: Huoltokatko keskiviikkona 23.12.2020

Peruskäyttäjälle.netin toimintaan tulee hetkellinen katko keskiviikkona 23.12. Peruskäyttäjälle.netin uudistumisen takia.

Katko ajoittuu iltapäivään tai alkuiltaan. Todennäköisesti katko ei kestä kovin pitkään.

Kuitenkin Peruskäyttäjälle.netin PDF-muodossa olevat ohjeet tulevat olemaan saatavilla myös katkon aikana osoitteessa https://peruskayttajalle.net/pdf/.


20.12.2020. Peruskäyttäjälle.net on uudistumassa

Uudistuksessa Peruskäyttäjälle.netin ulkoasu menee kokonaan uusiksi ja myös itse sivuihin tulee jonkin verran muutoksia.

Uudistustyön takia en ole ehtinyt käyttää aikaa ohjeisiin ja artikkeleihin. Uusia ohjeita ja artikkeleita on kyllä tulossa, mutta ei ihan heti.

Uusi versio vaatii vielä työtä, mutta todennäköisesti saan sen julkaistua joulukuun aikana. Uudistuksesta seuraa toivottavasti lyhyeksi jäävä katko.

Kuitenkin Peruskäyttäjälle.netin PDF-muodossa olevat ohjeet tulevat olemaan saatavilla myös katkon aikana osoitteessa https://peruskayttajalle.net/pdf/.

Jotta tuleva katko ei tulisi yllätyksenä, ilmoitan asiasta vähintään edellisenä päivänä.


13.12.2020. Flash Playerin loppu lähestyy

Flash Playerin tuki päättyy 31.12.2020. Adobe aikoo estää Flashilla toteutetun sisällön suorittamisen Flash Playerissa 12.1.2021 alkaen.

Myös nettiselaimista tullaan poistamaan kokonaan tuki Flash Playerille. Tarkka aikataulu eri selainten osalta ei ole vielä varma. Tällä hetkellä tilanne on eri selainten osalta seuraava:

  • Google Chrome: tuki Flashille poistetaan todennäköisesti versiossa 88 tammikuussa 2021
  • Internet Explorer: poistetaan Windowsin päivityksellä todennäköisesti 31.12.2020 mennessä
  • Microsoft Edge: poistetaan Windowsin päivityksellä todennäköisesti 31.12.2020 mennessä
  • Mozilla Firefox: tuki Flashille poistetaan todennäköisesti versiossa 85 tammikuussa 2021

Vielä ei ole tiedossa, onko Flash Playerin poistava päivitys pakollinen vai vapaaehtoinen.

Tulen merkitsemään ohjeen Pidä Flash Player päivitettynä tarpeettomaksi tammikuun alussa.

Lisäksi merkitsen ohjeen Rajoita nettiselaimen liitännäisten toimintaa tarpeettomaksi sitten, kun Flash Playerin tuki poistetaan käytöstä niin Chromessa kuin Firefoxissa.

Tällä välin en enää tee päivityksiä kumpaankaan ohjeeseen, koska kyse on ajallisesti enintään muutamasta viikosta.

Flash Playerille ei löydy suoraa korvaajaa. Flashilla tehtyjä tiedostoja voi yrittää ajaa omalla tietokoneellaan Adobe AIRin avulla, mutta mitään takuita tiedostojen toimivuudesta AIRilla ei voi antaa.

Päivitys 4.1.2021: Adobe AIR ei ole enää virallisesti ladattavissa.

Myös Adobe AIRin tuki päättyy 31.12.2020.


9.12.2020. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.


6.12.2020. Erilaisia huijauksia liikkeellä runsaasti

Huijarit ovat olleet jälleen ahkeria. Niin netissä kuin oikeassa elämässä voi törmätä mihin tahansa huijaukseen. Aiheesta on uutisoinut mm. Yle:

Huijausviestejä tulee niin tekstiviesteinä kuin sähköpostillakin. Huijauksia näkee myös nettisivustojen mainoksissa.

Tällä hetkellä suosiossa ovat huijausviestit paketista, josta pitäisi maksaa puuttuva postimaksu tai jota ei muka muusta syystä voida toimittaa. Itsekin olen saanut sellaisia huijausviestejä.

Koska monet tilaavat lahjoja netistä ennen joulua, huijarit käyttävät luonnollisesti tilannetta hyväkseen.

Myös verkkopankkitunnusten kalastelijat ovat olleet aktiivisia viime viikkoina. Itselleni on tullut useita huijausviestejä eri pankkien nimissä.

Viesteissä väitetään minun saaneen pankilta luottamuksellisen asiakirjan, joka pitäisi käydä lukemassa napsauttamalla viestissä olevaa linkkiä. Tosiasiassa linkki ei vie verkkopankkiin vaan huijarien tekemälle sivulle.

Huijauksilta välttymisessä auttaa muutaman perusasian muistaminen:

  1. Ole varovainen linkkien kanssa. Älä napsauta mitä tahansa linkkiä tekstiviestissä, sähköpostiviestissä tai nettisivulla.
  2. Liian hyvät tarjoukset tai tilaisuudet eivät ole totta.
  3. Netissä kuka tahansa voi väittää olevansa mitä tahansa tai julkaista ihan mitä tahansa.
  4. Omia henkilötietojaan, luottokortin tietoja tai verkkopankkitunnuksia ei pidä antaa kenelle tahansa. Myös henkilötiedot ovat rikollisille arvokasta kauppatavaraa.
  5. Ole varovainen sovellusten ja ohjelmien kanssa. Älypuhelimien sovelluskauppoja ei pystytä valvomaan täydellisesti. Myös ohjelmien asentamisessa tietokoneelle pitää olla varovainen.

Vaikka monet huijarit ovat siirtyneet nettiin, törmää heihin edelleen myös oikeassa elämässä. Siksi ihmisiin ei kannata luottaa varauksetta sen enempää netissä kuin reaalimaailmassakaan.


29.11.2020. Bitcoin-sijoitushuijauksilla viety rahaa

Huijauksessa on käytetty valeuutisia, joissa jonkun julkisuuden henkilön on väitetty tehneen paljon rahaa sijoittamalla virtuaalivaluutta bitcoiniin.

Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat (maksumuurin takana). Ylen mukaan huijauksessa on käytetty mm. väärennettyjä Ylen sivuja.

Tässäkin huijauksessa luottamusta on pyritty luomaan käyttämällä julkkiksia. Yksi huijauksien peruspiirteistä on nimenomaan luottamuksen luominen auktoriteettien avulla. Toinen peruspiirre ovat liian hyvät tarjoukset, jotka eivät edelleenkään ole totta.

Virtuaalivaluuttoihin sijoittaminen on aina arpapeliä ja siinä voi menettää kaikki rahansa. Lisäksi virtuaalivaluuttojakaan ei pidä ostaa mistä tahansa, vaan ainoastaan luotettavilta toimijoilta.


26.11.2020. YouTuben ikärajan kiertäminen estetty

YouTuben ikärajaa ei voi enää kiertää ainakaan millään yksinkertaisella keinolla. Tällä hetkellä en tiedä, onnistuuko ikärajan kiertäminen ollenkaan.

Tavallaan asia ei tullut yllätyksenä. YouTube on jo jonkin aikaa tarjonnut kirjautumista, kun mitä tahansa videota on katsonut kirjautumatta sisään.

YouTuben kannalta kirjautumattomista katsojista ei saada kerättyä yhtä paljon tietoa eikä videoiden katselua ole yhtä helppoa yhdistää tiettyyn käyttäjään.

Koska YouTuben omistavan Googlen liiketoiminta perustuu käytännössä kokonaan tiedonkeruuseen, niin silloin on luonnollista yrittää kerätä katsojista niin paljon tietoa kuin mahdollista.

Koska ikärajan kiertäminen ei enää onnistu joko ollenkaan tai riittävän helposti, siirsin ohjeen YouTuben ikärajan kiertäminen Ohjeet -sivulla luokkaan Tarpeettomat, vanhentuneet yms. ohjeet.


12.11.2020. Tulevia ohjeiden päivityksiä

Windows 10:n lokakuun ominaisuuspäivityksen (versionumero 20H2) takia joudun päivittämään viittä ohjetta. Julkaisen päivitetyt ohjeet vasta tammikuussa 2021, koska ominaisuuspäivitysten asentamisen kanssa ei kannata koskaan kiirehtiä.

Ominaisuuspäivitykset tuovat aina mukanaan teknisiä ongelmia osalle käyttäjistä. Siksi ominaisuuspäivityksen asentaminen on järkevää lykätä vähintään kolmen kuukauden päähän ominaisuuspäivityksen julkaisusta.

Tällöin ominaisuuspäivityksen pahimmat viat on jo ehditty korjata. Lisäksi useimmat käyttäjät eivät asenna ominaisuuspäivitystä heti, kun se on julkaistu. Siksikään en pidä kiirettä ohjeiden päivitettyjen versioiden julkaisulla.

Päivitettävät ohjeet ovat:


11.11.2020. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Eilen julkaistut päivitykset korjaavat useita haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.


1.11.2020. Tietojenkalastelua Nordean nimissä

Jälleen kerran on käynnissä verkkopankkitunnuksia kalasteleva roskapostikampanja, tällä kertaa Nordean nimissä.

Huijausviesteissä kerrotaan, että vastaanottaja on saanut Nordealta luottamuksellisen viestin, jonka pääsee lukemaan napsauttamalla viestissä olevaa linkkiä.

Linkin näkyväksi osoitteeksi on merkitty Nordean osoite. Todellisuudessa linkki kuitenkin ohjaa huijarien nettisivustolle. Itselleni tulleissa viesteissä linkin todellista osoitetta on yritetty peittää käyttämällä vaihteeksi Yahoon uudelleenohjausta.

Tiivistetysti huijarit väärinkäyttävät Yahoon hakutuloksien linkkiä. Hakutuloksien linkissä näkyy aina ensimmäisenä Yahoo-haun osoite search.yahoo.com. Linkin todellinen osoite näkyy vasta hakutuloksen linkin lopussa.

Perusteellisempi selitys asiasta Google-haun osalta löytyy ohjeesta Varo sähköpostihuijauksia.

Verkkopankkiin ei pidä koskaan kirjautua napsauttamalla missään viestissä olevaa linkkiä. Kirjaudu aina verkkopankkiin kirjoittamalla verkkopankin osoite nettiselaimen osoiteriville.


23.10.2020. Windows 10:n syksyn ominaisuuspäivitys julkaistu

Windows 10:een julkaistaan kaksi ominaisuuspäivitystä vuodessa. Tällä viikolla julkaistiin uusin eli lokakuun 2020 ominaisuuspäivitys (versionumero 20H2).

Päivitys ei tule ladattavaksi kaikille samaan aikaan, vaan se tulee ladattavaksi porrastetusti. Itse en ole vielä saanut kyseistä päivitystä ladattavaksi.

Kuten muidenkin ominaisuuspäivitysten kohdalla, tätäkään ominaisuuspäivitystä ei kannata asentaa välittömästi, vaan siirtää sen asentamista vähintään kolmella kuukaudella.

Ominaisuuspäivitykset tuovat aina mukanaan teknisiä ongelmia osalle käyttäjistä ja etukäteen on mahdotonta tietää, osuuko omalle kohdalle jokin ongelma tai useampia.

Tulen käymään läpi kaikki tarvittavat ohjeet sitten, kun saan päivityksen ladattavaksi ja listaan Ohjeet -sivulla ne ohjeet, joita joudun päivittämään uusimman ominaisuuspäivityksen takia.

Aivan ensimmäisenä julkaisen päivitetyn version ohjeesta Windows 10:n ominaisuuspäivitysten asentamisen siirtäminen.


(Päivitetty 9.1.2021) 20.10.2020. Ilmoita huijauksista Kyberturvallisuuskeskukselle

Huijauksiin ja tietojenkalasteluun törmää niin netissä kuin sähköpostissa. Huijauksista ja tietojenkalastelusta voi ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle, joka on osa Liikenne- ja viestintävirastoa.

Kyberturvallisuuskeskus voi puuttua rikolliseen toimintaan rajallisesti silloin, kun toiminta tapahtuu ulkomailta käsin. Kuitenkin Kyberturvallisuuskeskus voi varoittaa laajemmalle levinneistä huijauksista ja tietojenkalastelusta.

Tarkemmat ohjeet huijausviesteistä ilmoittamiseen löytyvät Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.


15.10.2020. Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistu

Tiistaina julkaistut päivitykset korjaavat useita kymmeniä haavoittuvuuksia. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sellaista vikaa jossakin ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä (esimerkiksi Windows, Linux, macOS), jota hyödyntämällä voi tehdä jotakin minkä ei pitäisi olla mahdollista.

Lähes aina haavoittuvuuksia käytetään pahantahtoisiin tarkoituksiin. Kaikki nettiin kytketyt laitteet ovat rikollisten mielenkiinnon kohteena ja päivittämättömiä laitteita etsitään automaattisilla menetelmillä.

Päivitykset kannattaakin aina asentaa mahdollisimman pian, koska haavoittuvuuksien hyödyntäminen alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun haavoittuvuuksien olemassaolosta kerrotaan julkisesti.

Windowsin kuukausittaiset päivitykset julkaistaan joka kuukauden toisena tiistaina kello 20 Suomen aikaa. Käytännössä päivitykset eivät tule ladattavaksi täsmälleen kello 20.00.

Olen käsitellyt Windows 10:n päivittämistä ohjeessa Windows 10:n päivittäminen.

Jatkossa aion muistuttaa kuukausittaisista päivityksistä joka kuukausi.


8.10.2020. Uusi artikkeli: Varo huijauspuheluita

Kaikenlaiset huijauspuhelut ovat muodostuneet riesaksi. Tutustu artikkeliin.


29.9.2020. Uusi ohje: Windows 10:n päivittäminen

Windows on osannut päivittää itsensä automaattisesti jo pitkään. Kuitenkin Windows 10:n päivityksiin liittyen on olemassa joitakin asioita ja myös erikoisuuksia, jotka on hyvä tietää. Tutustu ohjeeseen.


20.9.2020. Huijauksia ja identiteettivarkauksia

Huijarien kekseliäisyyttä ei voi koskaan aliarvioida. Parhaillaan aktiivisessa vaiheessa olevan Posti -huijauksen lisäksi uutta on Facebk - huijaus, Yle kirjoittaa.

Facebk -huijauksessa uhrin luottokortilta on tehty veloitus, jonka viitteenä lukee FACEBK. Huijauksen ideana on harhauttaa uhri luulemaan, että hän on ostanut Facebookin kautta jotakin.

Huijauksessa uhrin luottokortin tiedot on saatu hankittua todennäköisesti tietojenkalastelun tai tietomurron avulla.

Myös identiteettivarkaudet ja niiden yritykset ovat yleisiä. Identiteettivarkaudessa rikolliset käyttävät jonkun muun henkilötietoja, luottokortin tietoja tai verkkopankkitunnuksia hankkiakseen taloudellista hyötyä.

Käytännössä väärillä henkilötiedoilla voidaan esimerkiksi ostaa luotolla tavaraa, jolloin lasku maksamattomista tavaroista lähtee täysin syyttömälle ihmiselle.

Kaikenlaisilta ikävyyksiltä välttyäkseen ei pidä koskaan napsauttaa mitä tahansa linkkiä niin tekstiviestissä, sähköpostissa kuin millään nettisivullakaan.

Jos jonkin nettisivuston turvallisuus tai luotettavuus epäilyttää, voit tarkistaa asian ohjeen Nettisivustojen luotettavuuden arviointi avulla.

Varo myös lyhytlinkkejä. Lyhytlinkki on linkki jollekin nettisivulle, jonka osoite on lyhennetty lyhytlinkkipalvelulla. Esimerkiksi linkki https://peruskayttajalle.net/ohjeet.php muuttuu lyhytlinkkinä muotoon https://goo.gl/sHGHii.

Voit selvittää lyhytlinkin todellisen osoitteen helposti ohjeen Tarkista lyhytlinkkien todellinen osoite avulla.

Myös luottokortin tapahtumia kannattaa seurata säännöllisesti ja ottaa heti yhteyttä pankkiin, jos luottokortilla näkyy jokin väärä tai epäilyttävä veloitus. Lisäksi luottokortin käyttöä voi rajoittaa niin veloitettavien summien kuin eri maiden osalta helposti verkkopankissa.

Omien tietojensa antamisen kanssa kannattaa olla tarkkana. Esimerkiksi netin arvonnoissa ja kyselyissä ei ole koskaan varmuutta siitä, mihin kerättyjä tietoja käytetään. Niitä saatetaan myydä eteenpäin tai käyttää identiteettivarkauksiin.

Järeämpi keino identiteettivarkauden vaikutusten rajaamiseen on oma luottokielto. Oma luottokielto näkyy luottotiedoissa maksuhäiriönä, mikä estää tavaran ostamisen luotolla.

Tällöin kauppiaalle tulee näyttää todistusta omaehtoisesta luottokiellosta merkiksi siitä, ettei luottotiedoissa ole todellisuudessa mitään vikaa.

Olen kirjoittanut omasta luottokiellosta artikkelin Rajoita mahdollisen identiteettivarkauden vaikutuksia omalla luottokiellolla.


15.9.2020. Uusi Microsoft Edge käyttöön kaikille Windows 10 -käyttäjille

Microsoft julkaisi uuden version Edge -nettiselaimesta alkuvuodesta. Tähän mennessä uutta Edgeä on jaettu vain osalle Windows 10 -käyttäjistä.

Jatkossa uusi Edge jaetaan pakollisena päivityksenä kaikille Windows 10 -käyttäjille. Päivitys on jo jakelussa ja sen tunnus on KB4576754. Samalla Edgen vanha versio poistetaan automaattisesti.

Julkaisin maaliskuussa tällä Ajankohtaista -sivulla ohjeen uuden Edgen asentamisesta itse. Tämä ohje on käymässä tarpeettomaksi kuten oli odotettavissa.

Vanha Edge ei ollut saatavissa Windows 7 -käyttäjille, mutta uusi versio on. Vaikka Windows 7:n tuki päättyi jo tammikuussa, tyrkyttää Microsoft uutta Edgeä innokkaasti myös Windows 7 -käyttäjille Windows Updaten eli Windowsin päivitystoiminnon kautta.

Kuitenkin uuden Edgen tuki Windows 7:ssä tulee päättymään jo 15.7.2021.


6.9.2020. Uusi artikkeli: Salasanat haltuun salasananhallintaohjelmalla

Koska jokaiseen verkkopalveluun pitää olla oma salasanansa, voi salasanoja kertyä melkoinen määrä. Tutustu artikkeliin.


3.9.2020. Paranneltu versio Posti -huijauksesta

Huijauksessa tekstiviestissä väitetään paketin odottavan toimipisteessä, koska siitä puuttuu postimaksuja. Viestissä on mukana linkki, jota napsauttamalla muka pääsee maksamaan puuttuvan postimaksun.

Huijauksen parannellussa versiossa huijaustekstiviestissä on mukana myös vastaanottajan nimi ja paikkakunta. Asiasta varoittaa Kyberturvallisuuskeskus Twitterissä.

Posti -huijauksesta on liikkeellä eri versioita, joista Kyberturvallisuuskeskus on varoittanut jo toukokuussa.

Posti -huijauksessa napsauttamalla tekstiviestissä olevaa linkkiä voi päätyä tietojenkalastelusivulle, saada älypuhelimeen haittaohjelman tai joutua muunlaiselle huijaussivustolle.

Erityyppisiltä huijauksilta välttyäksesi älä napsauta mitä tahansa linkkiä tekstiviestissä, sähköpostiviestissä tai millään nettisivulla. Myöskään nettisivun ulkoasuun ei voi luottaa, koska se on helppo väärentää.

Huijauksessa käytettävien nettisivujen osoitteet poikkeavat oikeasta Postin osoitteesta. Huijauksissa on tyypillistä, että nettisivun osoitetta vaihdetaan tiuhaan ja että huijauksissa käytettävät verkkotunnukset on hankittu muutamaa päivää tai korkeintaan muutamaa kuukautta ennen niiden käyttöä.

Olen tehnyt ohjeet Nettisivustojen luotettavuuden arviointi ja Varo sähköpostihuijauksia.


23.8.2020. Tulevia ohjeiden päivityksiä

Windows 10:n toukokuun ominaisuuspäivityksen (versionumero 2004) takia joudun päivittämään viittä ohjetta. Julkaisen päivitetyt ohjeet huomisesta alkaen.

Poikkeuksellisesti en aio ilmoittaa muutoksista kyseisiin ohjeisiin tällä Ajankohtaista -sivulla. Päivitettävät ohjeet ovat:


21.8.2020. Microsoft-tuen huijaussoitot jatkuvat

Huijauksessa soittaja väittää olevansa Microsoftin teknisestä tuesta ja että uhrin tietokoneessa on jokin ongelma. Ongelman korjatakseen huijari haluaa asentaa uhrin tietokoneeseen etähallintaohjelman (esimerkiksi TeamViewer).

Todellisuudessa huijari ei korjaa mitään vaan varastaa pankkitunnukset tai luottokortin tiedot pyytäessään uhria maksamaan pienen maksun korjauksesta. Lisäksi huijari voi samalla asentaa tietokoneelle haittaohjelman, joka varastaa salasanoja ja muita tietoja. Riskinä on mm. menettää kaikki pankkitilillä olevat rahat huijareille.

Usein huijari myös pyrkii saamaan kuvan uhrin ajokortista tai passista pyytämällä näyttämään sitä tietokoneen kameralle. Verukkeena tälle huijari käyttää henkilöllisyyden todistamista. Saatuaan kuvan ajokortista tai passista huijarit käyttävät tietoja identiteettivarkauksiin ja muuhun rikolliseen toimintaan.

Teknisen tuen huijaukset eivät ole uusi asia. Kirjoitin asiasta viimeksi helmikuussa. Huijaukset tuntuvat kulkevan aalloissa. Huijarit keskittyvät joksikin aikaa yhteen maahan ja sitten siirtyvät seuraavaan maahan.

Huijareiden käyttämät numerot ovat väärennettyjä ja puhelu voi näyttää tulevan suomalaisesta numerosta. Tällä hetkellä tähän ongelmaan ei pystytä puuttumaan, mutta toivottavasti tulevaisuudessa asialle voidaan tehdä jotain.

Huijarit eivät poimi yksittäisiä numeroita mistään, vaan soittavat koneellisesti tiettyihin peräkkäisiin numeroihin. Jos joku vastaa, puhelu ohjataan jollekin huijareista.

Jos saat tällaisen puhelun, katkaise puhelu heti. Huijareille ja muille epämääräisille soittajille ei tarvitse olla ystävällinen.

Huijareihin ja käärmeöljykauppiaisiin törmää netin lisäksi myös oikeassa elämässä. Siksi ei pidä olla liian luottavainen. Osalla ihmisistä ei ole minkäänlaista omaatuntoa tai moraalia. Tällaisille ihmisille ei tuota mitään ongelmia huijata ja hyväksikäyttää muita ihmisiä ilman katumusta.


18.8.2020. Älä tallenna salasanoja nettiselaimeen

Salasanojen tallentaminen nettiselaimeen ei ole turvallista, koska selaimeen tallennettuja salasanoja ei ole suojattu kunnolla.

Tämä ei ole mitenkään uusi asia ja haittaohjelmat ovat osanneet kaapata tallennetut salasanat nettiselaimesta jo pitkään. Asia nousi taas pinnalle Agent Tesla -haittaohjelman uuden version myötä.

Turvallinen tapa tallentaa salasanoja tietokoneelle ovat salasananhallintaohjelmat, joita on saatavissa myös älypuhelimiin. Salasananhallintaohjelmista tarvittavan salasanan saa syötettyä helposti esimerkiksi verkkopalveluun kirjauduttaessa.

Kirjoitan joskus tulevaisuudessa artikkelin salasananhallintaohjelmista.


16.8.2020. Uusi ohje: Ohjelmien asentaminen ja poistaminen Windowsissa

Windowsissa ohjelmien asentaminen ja poistaminen on useimmiten melko helppoa. Tutustu ohjeeseen.


12.8.2020. Ei enää päivityksiä CCleanerin ohjeeseen

En enää aio päivittää CCleanerin ohjetta. Siksi siirsin CCleanerin ohjeen Ohjeet -sivulla luokkaan Tarpeettomat, vanhentuneet yms. ohjeet.

Päätökseeni oli oikeastaan kaksi syytä. Ensinnäkin CCleanerista on tullut laadultaan surkea ohjelma, kuten jo heinäkuussa kirjoitin. Toiseksi turhauduin siihen, että CCleaneriin on tehty jo pitempään pieniä muutoksia suomennokseen lähes jokaisessa versiossa.

Oli erittäin turhauttavaa, että jouduin päivittämään ohjetta jatkuvasti vain sen takia, että suomennokseen haluttiin tehdä itsetarkoituksellisia muutoksia.

Olen myös tullut epäilevämmäksi siivousohjelmien suhteen. Windows 10 on teknisesti edeltäjiään kehittyneempi eikä siinä ole mielestäni enää tarvetta siivousohjelmien käyttöön.

Windowsista löytyy myös toiminto levytilan vapauttamiseen, josta julkaisin vastikään ohjeen Vapauta levytilaa Windowsin siivoustoiminnolla.

Jos kuitenkin haluat käyttää jotakin siivousohjelmaa, BleachBit on hyvä vaihtoehto CCleanerille.


9.8.2020. Uusi ohje: Vapauta levytilaa Windowsin siivoustoiminnolla

Windowsissa on toiminto, jolla voi poistaa Windowsin tilapäisiä ja tarpeettomia tiedostoja turvallisesti. Tutustu ohjeeseen.


5.8.2020. Uusi ohje: Microsoft Edgen tietojen varmuuskopiointi ja palauttaminen

Uudistettu versio Microsoft Edgestä tallentaa käyttäjäkohtaiset lisäosat, asetukset ja kirjanmerkit omaan kansioonsa. Tutustu ohjeeseen.


30.7.2020. Tietoturvaohjelmisto tunnistaa CCleanerin asennusohjelman haittaohjelmaksi

Windows 10:n Defender -tietoturvaohjelmiston mielestä CCleanerin asennusohjelma on haitallinen. Tämä ei johdu CCleanerista itsestään, vaan CCleanerin asennusohjelman sisältämistä kylkiäisistä.

CCleanerin asennusohjelma tyrkyttää asennuksen yhteydessä asennettavaksi ylimääräisiä ohjelmia, joista osa on pelkkää roskaa.

CCleaner aiheuttaa ongelmia myös Mozilla Firefoxin uusimman version eli version 79 kanssa. Firefoxiin tehtyjen muutosten takia CCleaner voi pyyhkiä pois joidenkin Firefoxin lisäosien tietoja.

Tästä syystä CCleanerilla ei kannata pyyhkiä mitään Firefoxin tietoja. Käytännössä CCleanerin asetuksissa pitää ottaa pois kaikki valinnat Firefoxin kohdalta. Varmuuden vuoksi myös Mozilla Thunderbirdin tietojen pyyhkiminen on hyvä estää.

CCleaner oli ennen hyvä ohjelma. Sen jälkeen kun Avast osti CCleaneria kehittävän Piriformin, CCleanerista on tullut laadultaan surkea. Esimerkiksi CCleanerin päivityksiä ei näköjään enää testata kunnolla, koska lähes jokaisessa päivityksessä on ollut enemmän tai vähemmän vikoja.

En ole suositellut CCleanerin käyttöä enää pitkään aikaan, mistä olen huomauttanut myös CCleanerin ohjeen sivulla. Itse en enää aio käyttää CCleaneria.

Kuitenkin aion toistaiseksi päivittää CCleanerin ohjetta, koska CCleaner on vielä melko suosittu ohjelma. Seuraavan ohjeen päivityksen yhteydessä aion muokata CCleanerin esittelytekstiä niin ohjeen nettisivulla kuin itse ohjeessa.

Näillä näkymin julkaisen CCleanerin ohjeen päivitetyn version 2. elokuuta.

Vaihtoehtona CCleanerille on esimerkiksi BleachBit. Tämän kaltaisten siivousohjelmien käyttäminen ei ole kuitenkaan välttämätöntä.

Osa Windowsin tarpeettomista tiedostoista on mahdollista poistaa Windowsin omalla siivoustoiminnolla. Teen tulevaisuudessa ohjeen Windowsin siivoustoiminnon käytöstä, mutta ohjeen julkaisuaikataulusta en vielä osaa sanoa yhtään mitään.


19.7.2020. Uusi ohje: Estä Microsoft Edgen käynnistyminen

Microsoft Edge -nettiselain on kiinteä osa Windows 10:tä, kuten Internet Explorer Windows 7:ssä. Tutustu ohjeeseen.


13.7.2020. Huijauksia valemainosten muodossa

Netissä törmää usein valemainoksiin, joissa keksityt ihmiset mainostavat tuotteita, joiden väitetään olevan mullistavia keksintöjä. Todellisuudessa tuotteet ovat joko toimimattomia tai niitä myydään moninkertaisella hinnalla.

Tästä aiheesta ovat kirjoittaneet mm. Yle ja tietokirjailija Petteri Järvinen blogissaan.

Tämän kaltainen markkinointi ei ole enää harhaanjohtavaa, vaan kyse on huijauksesta.

Suomi pienenä kielialueena oli pitkään suojassa monilta netin huijauksilta. Nykyään niin ei enää ole. Huijauksia ei enää erota niiden huonosta suomesta, vaan huijaukset ovat kehittyneet paljon uskottavimmiksi.

Huijaukset ovat kannattavia, vaikka vain harva lankeaisi niihin. Mainostaminen on halpaa ja myöskään nettisivuston ylläpito ei ole kallista.

Muutoinkin mainontaan tulee aina suhtautua varauksella. Mainonnan tarkoituksena on saada potentiaalinen asiakas ostamaan tuote. Silloin korostetaan tuotteen niitä ominaisuuksia, joilla tuote saadaan näyttämään paremmalta.

Mainonnassa tehdään myös ylilyöntejä ja johdetaan asiakasta harhaan. Netissä olevaan mainontaan Suomen viranomaiset eivät voi puuttua, jos kyseessä ei ole suomalainen yritys.

Käytännössä ainoita mahdollisuuksia yrittää puuttua tällaiseen toimintaan on ilmoittaa epäasiallisesta mainoksesta. Tosin mainoksilla rahaa tekevät yritykset, kuten Facebook ja Google, eivät useinkaan puutu edes huijausmainoksiin.

Ennen kuin ostat mitään mistään verkkokaupasta, tarkista löytyykö verkkokaupan sivuilta yhteystiedot. Jos yhteystiedoissa on esimerkiksi vain sähköpostiosoite, ei verkkokauppa ole luotettava.

Ulkomaisesta verkkokaupasta tilatessa myöskään tuotteen palautusehdot eivät ole samat kuin suomalaisessa verkkokaupassa. Tuotteen palauttaminen ja rahojen takaisinsaaminen eivät välttämättä onnistu.

Jos olet yhtään epävarma siitä, onko jokin nettisivusto luotettava vai ei, tekemästäni ohjeesta Nettisivustojen luotettavuuden arviointi löytyy ohjeita luotettavuuden ja turvallisuuden arviointiin.


5.7.2020. Epäluotettavat vertailusivustot ja arvostelut

Netistä löytyy vertailusivustoja joka lähtöön. Usein vertailusivustoissa asetetaan tuotteet tai palvelut paremmuusjärjestykseen. Todellisuudessa vertailut eivät ole puolueettomia. Yritykset maksavat siitä, että niiden tuote tai palvelu saa hyvän sijoituksen ja ylistävät arviot.

Esimerkiksi VPN-palveluja vertailevat nettisivustot ovat lähes kaikki epäluotettavia.

Mielestäni tuotteita tai palveluita ei usein voi asettaa selkeään paremmuusjärjestykseen. Kyse on aina myös makuasioista ja ihmisten erilaisista tarpeista. Ominaisuuksien esittely ja listaaminen on mielestäni parempi tapa.

Siksi Peruskäyttäjälle.netissä en ole asettanut mitään esittelemiäni ohjelmia tai verkkopalveluita paremmuusjärjestykseen. Kyse on aina minun mielipiteistäni ja arvostuksistani, eivätkä ne ole mikään absoluuttinen totuus.

Hintavertailusivustoihinkaan ei kannata luottaa sokeasti. Vertailusivustojen tarjoama halvin hinta ei välttämättä ole sitä. Hintavertailusivustotkin saavat rahansa yrityksiltä ja osa niistä saattaa toimia epäeettisesti.

Myös netistä löytyviin asiakkaiden arvioihin tuotteesta tai palvelusta kannattaa aina suhtautua suurella varauksella. Hyviä arviointeja voi ostaa rahalla. Tästä asiasta on kirjoittanut esimerkiksi Yle jutussaan Viisi tähteä maksua vastaan.

Luonnollisesti myös huonoja arvosteluja väärennetään kilpailijoiden mustamaalaamiseksi. Itse pidän luotettavimpina sellaisia arvosteluja, joissa on kerrottu perustellusti, miksi jokin tuote tai palvelu on hyvä tai huono. Lisäksi pidän arvostelua luotettavampana, jos hyvät ja huonot puolet on kerrottu avoimesti.

Netissä törmää jatkuvasti myös piilomainontaan ja manipulointiin. Aina on olemassa ihmisiä ja yrityksiä, jotka ovat valmiita käyttämään eettisesti kyseenalaisia tai laittomia keinoja.

Valitettavan usein netissä ei myöskään merkitä kaupallista yhteistyötä tarpeeksi selvästi. Siksi sen erottaminen voi olla hankalaa.

Itselleni on tullut Peruskäyttäjälle.netin alkuajoista lähtien kaikenkarvaisia tarjouksia yhteistyöstä rahaa vastaan. Olen saanut mm. tarjouksen nettikasinoiden mainostamisesta ja tarjouksen valmiiksi kirjoitetun ”artikkelin” julkaisusta, jossa olisi ollut linkki yrityksen asiakkaan nettisivuille.

Viime kuussa minulla meni kuppi nurin ja lisäsin Tietoja -sivulle periaatteet mainonnasta ja kaupallisesta yhteistyöstä Peruskäyttäjälle.netissä.

Kaikkeen netistä löytyvään tulee suhtautua varauksella, koska netissä kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa.


2.7.2020. Uusi artikkeli: Netissä kaikki ei ole sitä miltä näyttää

Olen koonnut artikkeliin aiemmin tällä Ajankohtaista -sivulla julkaisemiani kirjoituksia. Tutustu artikkeliin.


29.6.2020. Uusi ohje: Muistion käyttö

Windowsin Muistio on kätevä esimerkiksi lyhyiden muistiinpanojen tekemiseen. Tutustu ohjeeseen.


21.6.2020. Huijausviestejä OP:n nimissä

Jälleen kerran on käynnissä verkkopankkitunnuksia kalasteleva roskapostikampanja. Nykyään en juuri kirjoita yksittäisistä huijauksista, koska erilaisia huijauksia on koko ajan käynnissä runsain mitoin.

Tällä kertaa huijausviestit ovat kuitenkin kielellisesti hyvin moitteettomia, mikä tekee niistä uskottavan oloisia. OP:n nimissä lähetetyissä huijausviesteissä kerrotaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, että vastaanottaja on saanut OP:ltä luottamuksellisen viestin, jonka pääsee lukemaan napsauttamalla viestissä olevaa linkkiä.

Linkin näkyväksi osoitteeksi on merkitty OP:n käyttämän viestipalvelun osoite OP:n sivuilla. Todellisuudessa linkki kuitenkin ohjaa huijarien nettisivustolle. Tässäkin huijauksessa linkin todellista osoitetta on yritetty peittää käyttämällä Googlen uudelleenohjausta.

Tiivistetysti huijarit väärinkäyttävät Googlen hakutuloksien linkkiä. Hakutuloksien linkissä näkyy aina ensimmäisenä Google-haun osoite https://google.fi tai https://google.com. Linkin todellinen osoite näkyy vasta hakutuloksen linkin lopussa.

Perusteellisempi selitys asiasta löytyy ohjeesta Varo sähköpostihuijauksia.

Verkkopankkiin ei pidä koskaan kirjautua napsauttamalla missään viestissä olevaa linkkiä. Kirjaudu aina verkkopankkiin kirjoittamalla verkkopankin osoite nettiselaimen osoiteriville.


17.6.2020. Uusi artikkeli: Pilvipalvelun valinta

Tietokoneelta tai älypuhelimesta löytyviä tiedostoja, esimerkiksi kuvia, voi varmuuskopioida tai säilöä netin varmuuskopiointipalveluihin eli pilvipalveluihin. Tutustu artikkeliin.


15.6.2020. Kaupallisen yhteistyön periaatteet

Lisäsin Tietoja -sivulle osion mainonnasta ja kaupallisesta yhteistyöstä Peruskäyttäjälle.netissä.

Reilun neljän vuoden aikana olen saanut lukuisia tarjouksia kaikenkarvaisilta tahoilta yhteistyöstä. Minulle on tarjottu esim. nettikasinoiden mainostamista maksua vastaan.

Koska olen täysin kyllästynyt kaikenlaisiin epämääräisiin tarjouksiin, katsoin parhaaksi listata periaatteet, joista en tingi mainonnassa ja kaupallisessa yhteistyössä.

Tiivistetysti en harrasta mitään piilomainontaa tai kirjoita ylistävästi mistään tuotteesta tai palvelusta rahasta. En myöskään tee mitään yhteistyötä epäluotettavaksi tai eettisesti arveluttaviksi katsomieni tahojen kanssa. Lisäksi merkitsen kaiken kaupallisen yhteistyön selvästi.

Tähän asti ja tällä hetkellä maksan kaikki Peruskäyttäjälle.netin ylläpitokustannukset itse. Kustannuksia on kertynyt myös jonkin verran laitehankinnoista. Ainakin osa kustannuksista olisi hyvä saada katettua, mutta ei millä tahansa ehdoilla.

Lahjoituksia en voi pyytää, koska se on nykyisen lainsäädännön mukaan laitonta. Lain mukaan tiettyihin tarkoituksiin voi hakea keräyslupaa, mutta oman arvioni mukaan lupaa tuskin myönnettäisiin.


8.6.2020. Uudistettu Microsoft Edge asennetaan automaattisesti Windows 10:een

Edge -nettiselaimen uudistettu versio on lisätty Windows Updateen. Tätä kautta uudistettu Edge asennetaan automaattisesti Windowsin päivitysten mukana.

Uudistettu Edge ei tule tarjolle kaikille samaan aikaan, vaan sen jakelu tapahtuu porrastetusti. Automaattinen asennus on mahdollinen ainoastaan, kun käytössä on Windows 10:n versio 1803 tai sitä uudempi.

Versio 1803 tunnetaan myös nimellä huhtikuun 2018 ominaisuuspäivitys. Todennäköisesti käytössäsi on tätä uudempi Windows 10:n versio, jos asennat saatavilla olevat Windowsin päivitykset normaalisti.

Tällä hetkellä uusin versio on 2004 eli toukokuun 2020 ominaisuuspäivitys, joka julkaistiin toukokuun lopussa. Kuitenkin suurimmalla osalla käyttäjistä on vielä käytössä versio 1909 eli marraskuun 2019 ominaisuuspäivitys.

Jos et ole varma, mitä Windows 10:n versiota käytät, voit tarkistaa sen ohjeen Tarkista Windows 10:n versio avulla.

Jos et ole ylipäätään varma, mitä Windowsin versiota käytät, Linkkejä -sivulta löytyy linkki asian tarkistamiseen.

Vanhempiin Windows 10:n versioihin ja myös Windows 7:ään uudistetun Edgen voi asentaa itse. Julkaisin maaliskuussa ohjeet uudistetun Edgen asentamisesta tällä Ajankohtaista -sivulla.

Uudistetun Edgen asentamisen estäminen sen sijaan on hyvin hankalaa, koska Microsoft haluaa päästä eroon vanhasta Edgestä.

Niin vanhalle kuin uudellekin Edgelle löytyy myös muita vaihtoehtoja kuin Google Chrome ja Mozilla Firefox. Olen listannut vaihtoehtoja artikkelissa Vaihtoehtoisia nettiselaimia.


2.6.2020. Tulevia ohjeiden päivityksiä

Windows 10:n toukokuun ominaisuuspäivityksen (versionumero 2004) takia joudun päivittämään viittä ohjetta. Julkaisen päivitetyt ohjeet vasta elokuussa, koska ominaisuuspäivitysten asentamisen kanssa ei kannata koskaan kiirehtiä.

Ominaisuuspäivitykset tuovat aina mukanaan teknisiä ongelmia osalle käyttäjistä. Siksi ominaisuuspäivityksen asentaminen on järkevää lykätä vähintään kolmen kuukauden päähän ominaisuuspäivityksen julkaisusta.

Tällöin ominaisuuspäivityksen pahimmat viat on jo ehditty korjata. Lisäksi useimmat käyttäjät eivät asenna ominaisuuspäivitystä heti, kun se on julkaistu. Siksikään en pidä kiirettä ohjeiden päivitettyjen versioiden julkaisulla.

Päivitettävät ohjeet ovat:

Julkaisen myös päivitykset kolmeen muuhun ohjeeseen lähiaikoina. Poikkeuksellisesti en aio ilmoittaa muutoksista kyseisiin ohjeisiin tällä Ajankohtaista -sivulla. Päivitettävät ohjeet ovat:


29.5.2020. Windows 10:n kevään ominaisuuspäivitys julkaistu

Windows 10:een julkaistaan kaksi ominaisuuspäivitystä vuodessa. Eilen julkaistiin uusin eli toukokuun 2020 ominaisuuspäivitys (versionumero 2004). Päivitys ei tule ladattavaksi kaikille samaan aikaan, vaan se tulee ladattavaksi porrastetusti.

Kuten muidenkin ominaisuuspäivitysten kohdalla, tätäkään ominaisuuspäivitystä ei kannata asentaa välittömästi, vaan siirtää sen asentamista vähintään kolmella kuukaudella.

Ominaisuuspäivitykset tuovat aina mukanaan teknisiä ongelmia osalle käyttäjistä ja etukäteen on mahdotonta tietää, osuuko omalle kohdalle jokin ongelma tai useampia.

Julkaisen päivitetyn version ohjeesta Windows 10:n ominaisuuspäivitysten asentamisen siirtäminen todennäköisesti sunnuntaina 31.5.

Muutoin tulen käymään läpi kaikki tarvittavat ohjeet lähiaikoina ja listaan Ohjeet -sivulla ne ohjeet, joita joudun päivittämään uusimman ominaisuuspäivityksen takia.


25.5.2020. Muutoksia Google Chromen asetuksiin

Google Chrome -nettiselaimen uusimmassa versiossa 83 asetuksiin on tehty huomattavia muutoksia. Kuitenkaan muutoksia ei ole julkaistu kaikille Chromen käyttäjille yhtä aikaa, vaan ne julkaistaan portaittain.

Muutokset vaikuttavat useisiin ohjeisiin. Tätä kirjoitettaessa en ole vielä saanut Chromen uudistettua versiota, joten en vielä pysty päivittämään tarvittavia ohjeita. Sitten kun saan uudistetun version käyttööni, julkaisen listan päivitettävistä ohjeista.

Jos et ole varma, mitä nettiselainta käytät, Linkkejä -sivulta löytyy linkki asian tarkistamiseen.


12.5.2020. Uusi ohje: Salaa tiedostoja EncryptOnClickillä

Tiedostojen ja kansioiden salaaminen on ainoa keino estää ketään ulkopuolista pääsemästä käsiksi tietoihin, joita ei halua kenen tahansa nähtäville. Tutustu ohjeeseen.


10.5.2020. Tietojenkalastelusivuja vaikea tunnistaa

Kyberturvallisuuskeskuksen vappuvisassa yritettiin tunnistaa tietojenkalastelusivuja pelkästään niiden ulkoasun perusteella. Itsekin kyseisen visan tehneenä voin todeta, että se on käytännössä mahdotonta.

Vappuvisan kaikki vaihtoehdot olivat tietojenkalastelusivuja, jotka olivat peräisin oikeista huijauksista. Ilman osoiterivin näkemistä tietojenkalastelusivun tunnistaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Tietojenkalastelussa yritetään saada uhri luovuttamaan käyttäjätunnuksensa ja salasanansa huijaussivulle, joka matkii oikeaa verkkopalvelun kirjautumissivua. Tietojenkalastelusivujen osoitteet voivat olla asiaan liittyviä, mutta myös täysin asiaan liittymättömiä osoitteita näkee käytettävän.

Välttääksesi joutumisen huijauksen uhriksi tarkista aina ensin nettisivun osoite nettiselaimien osoiteriviltä. Nettisivun ulkoasuun ei voi koskaan luottaa, koska se on helppo kopioida.

Myöskään vanha neuvo siitä, että nettisivun käyttämä salattu HTTPS-yhteys on merkki luotettavasta sivusta, ei enää pidä paikkaansa. Nykyään myös huijaussivustoilla käytetään salattua HTTPS-yhteyttä, jolloin nettiselaimen osoiterivillä näkyy lukon kuva.

Nettisivun osoite kannattaa aina tutkia tarkkaan. Usein huijauksissa käytettävien nettisivujen osoitteen alkuosaan on lisätty aiheeseen liittyviä sanoja. Esimerkiksi Facebookin käyttäjätunnuksia ja salasanoja kalastelevan sivuston osoitteen alkupäässä voi olla sana facebook.

Siksi osoite kannattaa aina tarkistaa kokonaan. Nettisivun verkkotunnuksessa (esim. peruskayttajalle.net) voi olla useita eri aliverkkotunnuksia (esim. kirjaudu.tasta.facebookiin.peruskayttajalle.net). Tätä keinoa käytetään hämäämään uhria.

Jos olet yhtään epävarma siitä, onko jokin nettisivusto luotettava vai ei, tekemästäni ohjeesta Nettisivustojen luotettavuuden arviointi löytyy ohjeita luotettavuuden ja turvallisuuden arviointiin.

Koska erilaiset huijaukset ovat hyvin yleisiä, olen myös tehnyt ohjeen Varo sähköpostihuijauksia, jossa olen käynyt läpi myös huijausten yleisiä tunnusmerkkejä.


6.5.2020. Omien tietojen suojaaminen netissä

Ylen jutussa hakkeri Laura Kankaala neuvoo, kuinka omia tietojaan voi suojata netissä. Tiivistetysti käyttäjän omalla toiminnalla on aina vaikutusta. Itsestään ei kannata jakaa mitä tahansa tietoja ja kaikki nettiin laitettu on käytännössä julkista ja säilyy netissä ikuisesti.

Lisäksi netin palveluissa kerätään käyttäjistä valtavasti tietoa. Kerätty tieto muutetaan rahaksi myymällä sitä eteenpäin kenelle tahansa. Käyttäjä ei voi millään tietää, kenelle hänestä kerättyjä tietoja myydään ja mihin myytyjä tietoja käytetään.

Tiedonkeruuta on mahdollista rajoittaa myös teknisin toimin käyttämällä nettiselaimessa seurantaa rajoittavaa lisäosaa. Olen käsitellyt aihetta ohjeessa Vähennä seurantaa netissä.

Kuitenkaan mitkään tekniset toimet eivät korvaa käyttäjän toimia. Netin ilmaispalvelut eivät ole todellisuudessa ilmaisia. Silloin kun jostakin netin palvelusta ei tarvitse maksaa rahalla, palvelun käytöstä maksetaan tiedonkeruulla.

Yle Areenasta löytyy mielenkiintoinen sarja Team Whack - kaikki on hakkeroitavissa. Sarjassa näytetään erilaisin tosielämän esimerkein, kuinka tietoturvassa on aina heikkoja lenkkejä. Usein heikoin lenkki on käyttäjä itse.

Team Whackista julkaistiin vastikään katsottavaksi toinen kausi.


26.4.2020. Aika luopua Internet Explorerista

Internet Explorer -nettiselain on teknisesti ja tietoturvaltaan vanhentunut. Siihen ei ole julkaistu mitään uusia ominaisuuksia vuosiin eikä se myöskään tue uusimpia nettisivuilla käytettäviä tekniikoita. Siksi osa nettisivuista ei toimi Internet Explorerilla kunnolla tai pahimmassa tapauksessa ollenkaan.

Myöskään Microsoft ei enää suosittele Internet Explorerin käyttöä ja suosittelee siirtymään Microsoft Edgeen. Tosin Windows 7:ssä Edgen tuki päättyy heinäkuussa 2021.

Nettiselaimissa löytyy myös muita vaihtoehtoja kuin Edge. Muita nettiselaimia ovat mm. Google Chrome, Mozilla Firefox, Brave ja Vivaldi.

Nettiselaimissa ei voi sanoa jonkin selaimen olevan ominaisuuksiltaan ylivoimainen, vaan kyse on myös makuasioista ja siitä, mitä ominaisuuksia nettiselaimessa arvostaa. Itselleen sopivan nettiselaimen löytää ainoastaan testaamalla eri selaimia.

Yksityisyydensuojastaan tarkalle edellä mainituista nettiselaimista suositeltavia ovat Firefox, Brave ja Vivaldi. Chromen tiedonkeruu on Googlen muiden tuotteiden tapaan laajaa ja myöskään Edgeä ei voi pitää yksityisyydensuojan kannalta parhaana mahdollisena nettiselaimena.

Jos et ole varma, mitä nettiselainta käytät, Peruskäyttäjälle.netistä löytyy linkki asian tarkistamiseen.

Jos et ole varma, mitä Windowsin versiota ylipäätään käytät, Linkkejä -sivulta löytyy linkki Windowsin version tarkistamiseen.


22.4.2020. Uusi ohje: Suomen kielen oikoluku LibreOfficeen

Toimisto-ohjelmisto LibreOfficen Windows -versiossa suomen kielen oikolukua ei asenneta automaattisesti. Tutustu ohjeeseen.


20.4.2020. Edge -nettiselaimen tuki päättyy Windows 7:ssä heinäkuussa 2021

Microsoft on ilmoittanut uudistetun Edge -nettiselaimen tuen päättyvän Windows 7:ssä 15.7.2021. Tuen päättymisen jälkeen Edgen Windows 7 -versioon ei enää julkaista päivityksiä. Uudistetun Edgen Windows 10 -versioon julkaistaan päivityksiä normaalisti myös tämän ajankohdan jälkeen.

Windows 7:n tuki päättyi tammikuussa ja siihen ei enää julkaista päivityksiä. Siksi Windows 7:n pitäminen kytkettynä nettiin ei ole enää turvallista. Peruskäyttäjälle suositeltavin vaihtoehto on siirtyä Windows 10:een.

Tätä kirjoitettaessa Windows 7:n voi vielä päivittää Windows 10:een täysin ilmaiseksi. Windows 10:n voi aktivoida olemassa olevalla Windows 7:n lisenssiavaimella.

Toinen suositeltava vaihtoehto peruskäyttäjälle on siirtyä Linux Mintiin. Olen kirjoittanut artikkelin Linux Mintistä.


13.4.2020. Uusi ohje: Pakattujen ZIP-tiedostojen purkaminen ja pakkaaminen

Tiedostojen pakkaaminen on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun tiedostoja tarvitsee lähettää sähköpostin liitetiedostona. Tutustu ohjeeseen.


1.4.2020. Nettisivuston osoitteen väärentäminen ja kirjoitusvirheet

Nettisivuston osoite on helppo saada näyttämään pikaisesti katsottuna aidolta. Myös kirjoitusvirheitä nettisivuston osoitteessa hyödynnetään tällä hetkellä tavallistakin enemmän. Sinänsä molempia keinoja on käytetty jo pitkään.

Vanha ja valitettavan tehokas keino on vaihtaa kirjaimia numeroihin. Esimerkiksi kirjain O korvataan nollalla ja L-kirjain numerolla 1. Myös ns. kansallisten merkkien hyödyntäminen on yleistä.

Ns. kansallisia merkkejä (esim. Å, Ä ja Ö) voidaan käyttää internationalized domain name -verkkotunnuksissa (lyhenne IDN). Kansallisten merkkien paljouden vuoksi on helppo löytää niistä latinalaisia aakkosia muistuttavia merkkejä. Tällaisia ovat esimerkiksi kyrillisten kirjainten A ja Е.

IDN-verkkotunnuksiin perustuvia huijauksia on vaikea huomata, koska kaikki nettiselaimet eivät näytä nettisivuston osoitetta punycode-muodossa. Punycode-muodossa verkkotunnuksen ns. kansalliset merkit muutetaan eri muotoon. Tällöin esim. verkkotunnus äö.fi näkyy nettiselaimen osoiterivillä punycode-muodossa xn--4ca0b.fi.

Koska kirjoitusvirheitä nettisivuston osoitetta kirjoittaessa tulee helposti, myös tätä keinoa käytetään aktiivisesti huijauksissa. Esim. google.com on helppo kirjoittaa väärin ja siksi siitä muunneltuja verkkotunnuksia hankitaan aktiivisesti rikollisiin tarkoituksiin.

Tältä ongelmalta ei voi välttyä kuin tarkistamalla kirjoitettu nettisivuston osoite. Väärennetyiltä verkkotunnuksilta antaa suojaa nettisivuston luotettavuuden tutkiminen. Olen käsitellyt aihetta ohjeessa Nettisivustojen luotettavuuden arviointi, jota olen päivittämässä näillä näkymin tämän viikon aikana.


22.3.2020. Suhtaudu varauksella lyhytlinkkeihin

Lyhytlinkillä voidaan lyhentää pitkä nettisivun osoite. Esimerkiksi osoite https://peruskayttajalle.net/ohjeet.php muuttuu lyhytlinkkinä muotoon https://goo.gl/sHGHii.

Lyhytlinkki luodaan yleensä jonkin verkkopalvelun avulla. Lyhytlinkkipalveluita on lukematon määrä. Tunnetuimpia ovat esimerkiksi Bitly ja TinyURL.com. Googlen goo.gl on lopetettu uusien lyhytlinkkien luomisen osalta, mutta vanhat linkit toimivat vielä toistaiseksi.

Lyhytlinkkejä on hyödynnetty huijauksiin ja haittaohjelmien levittämiseen todennäköisesti alusta lähtien. Lyhytlinkki on rikollisten näkökulmasta hyödyllinen, koska siitä ei näe suoraan, mihin osoitteeseen lyhytlinkki johtaa.

Olen saanut lähiaikoina tavallista enemmän lyhytlinkin sisältäviä huijausviestejä. Viesteissä on käytetty tanskalaista Kortlink.dk -lyhytlinkkipalvelua.

Koska rikolliset kehittävät tekniikoitaan koko ajan, voi olla mahdollista, että he ovat siirtyneet käyttämään ensisijaisesti tuntemattomampia lyhytlinkkipalveluita. Osa huijausviestien vastaanottajista osaa jo varmaan varoa tunnetuimpia lyhytlinkkipalveluiden osoitteita sisältäviä linkkejä.

Luonnollisesti lyhytlinkkejä voidaan käyttää myös täysin asiallisiin tarkoituksiin. Itse olen kuitenkin ottanut sen linjan, että en käytä lyhytlinkkejä missään yhteydessä.

Kaikkiin linkkeihin pätee se sääntö, että linkkejä ei pidä napsauttaa automaattisesti. Linkin todellisen osoitteen saa selville käytännössä missä tahansa ohjelmassa viemällä hiiren osoitin linkin päälle.

Lyhytlinkkien todellisen osoitteen selvittämiseen on olemassa verkkopalveluita. Ohjeessa Tarkista lyhytlinkkien todellinen osoite olen käsitellyt kahden eri verkkopalvelun käyttöä lyhytlinkkien todellisen osoitteen tarkistamiseen.

Jos jonkin nettisivuston luotettavuudesta ja turvallisuudesta on vähänkään epäilyksiä, asiaa voi arvioida tähän tarkoitukseen tehtyjen verkkopalveluiden avulla, joita olen käsitellyt ohjeessa Nettisivustojen luotettavuuden arviointi.

Erilaisten huijausten tunnistamista olen käsitellyt ohjeessa Varo sähköpostihuijauksia.


(Päivitetty 15.9.2020) 11.3.2020. Uuden Microsoft Edgen asentaminen

Uudistettu Edge julkaistiin lähes kaksi kuukautta sitten. Windows 10 -käyttäjille uusi Edge jaetaan Windowsin päivitysten mukana, mutta sen jakelu tuntuu olevan hidasta.

Päivitys 15.9.2020: Microsoft Edge jaetaan pakollisena päivityksenä kaikille Windows 10 -käyttäjille ja päivitys on jo jakelussa.

Siksi päädyin lataamaan ja asentamaan itse uuden Edgen, joka on tarjolla myös Windows 7 -käyttäjille. Tosin siitä ei ole tietoa, kuinka kauan Edge tulee toimimaan Windows 7:ssä, koska Windows 7:n tuki päättyi tammikuussa ja siihen ei enää julkaista päivityksiä.

Päivitys 15.4.2020: Edgen tuki päättyy Windows 7:ssä 15.7.2021, jonka jälkeen Edgen Windows 7 -versioon ei enää julkaista päivityksiä.

Koska Windows 7:ään ei enää julkaista päivityksiä, Windows 7:n käyttö ei ole enää turvallista. Peruskäyttäjälle suositeltavin vaihtoehto on siirtyä Windows 10:een.

Uuden Edgen lataaminen ja asentaminen on helppo ja suoraviivainen homma. En aio tehdä varsinaista ohjetta aiheesta, koska siitä tulee tarpeeton varsin nopeasti. Siksi käyn läpi uuden Edgen lataamisen ja asentamisen läpi vaiheittain, mutta tällä kertaa ilman kuvia.

Ensimmäiseksi uusi Edge täytyy ladata osoitteesta https://www.microsoft.com/fi-fi/edge. Lataus käynnistyy napsauttamalla sivulla olevaa DOWNLOAD -painiketta. Tarkista kuitenkin ensin, lukeeko painikkeen alareunassa ”Windows 7” vai ”Windows 10”. Sivuston pitäisi pystyä tunnistamaan automaattisesti, käytätkö Windows 10:tä vai Windows 7:ää.

Jos kuitenkin tarjottu Windowsin versio on väärä, napsauta painikkeen oikeassa reunassa olevaa nuolta ja avautuvasta valikosta valitse oikea Windowsin versio. Jos et ole varma, mitä Windowsin versiota ylipäätään käytät, Linkit -sivulta löytyy linkki asian tarkistamiseen.

Seuraavaksi aloita lataus hyväksymällä Edgen lisenssisopimus napsauttamalla ikkunan oikeassa alareunassa Accept and download -painiketta. Kun asennustiedosto on ladattu, napsauta asennustiedostoa hiiren oikealla ja avautuvasta valikosta valitse kohta ”Suorita järjestelmänvalvojana”.

Jos olet kirjautuneena Windowsiin käyttäjän oikeuksilla, Käyttäjätilien valvonta voi kysyä järjestelmänvalvojan salasanaa. Tällöin anna salasana ja napsauta Kyllä -painiketta.

Jos olet kirjautuneena järjestelmänvalvojana, Käyttäjätilien valvonta voi kysyä, sallitaanko ohjelman ”Microsoft Edge Update” toimia vai ei. Tällöin napsauta Käyttäjätilien valvonnan ikkunassa Kyllä -painiketta.

Tämän jälkeen asennus käynnistyy asennuksessa tarvittavien tiedostojen lataamisella. Lataamisessa voi mennä parikin minuuttia, riippuen nettiyhteyden nopeudesta.

Kun tiedostot on ladattu, käynnistyy varsinainen asennus automaattisesti. Kun asennus on suoritettu loppuun, Edge käynnistyy. Edgen ikkunaan ilmestyy ilmoitus, joka voi olla suomeksi tai englanniksi. Napsauta ilmoituksen alareunassa olevaa sinistä painiketta.

Seuraavasta kolmesta vaiheesta selviää napsauttamalla ikkunan oikeassa alareunassa Seuraava- tai Next -painiketta.

Tekemissäni asennuksissa uusi Edge on ollut aina englanninkielinen. Jostain syystä Edgen asennusohjelma ei ole osannut ottaa käyttöön suomenkielistä versiota automaattisesti.

Tällaisessa tapauksessa Edge pitää vaihtaa suomenkieliseksi asetuksista napsauttamalla ikkunan oikean yläreunan painiketta, jossa on kolme peräkkäistä tummaa pistettä. Avautuvasta valikosta valitse kohta ”Settings”.

Napsauta ikkunan vasemmassa reunassa kohtaa ”Languages”. Seuraavaksi napsauta otsikon ”Languages” alla olevaa Add languages -painiketta. Avautuvassa ikkunassa vieritä kielivalikoiman listaa alaspäin ja napsauta rasti ruutuun kohdassa ”Finnish - suomi”. Sen jälkeen napsauta Add -painiketta.

Seuraavaksi napsauta otsikon ”Languages” alle ilmestynyttä kohdan ”Finnish” oikeassa reunassa olevaa kolmea peräkkäistä tummaa pistettä. Avautuvassa valikossa napsauta rasti ruutuun kohdassa ”Display Microsoft Edge in this language”.

Lopuksi napsauta kohdan ”Finnish” oikeaan reunaan ilmestynyttä Restart -painiketta, jolloin Edge käynnistyy uudelleen. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen Edgen tulisi olla suomenkielinen.

Peruskäyttäjälle.netin kaikki Edgeä koskevat ohjeet on jo päivitetty uuden Edgen mukaisiksi. Jos kuitenkin käytät vielä vanhaa Edgeä ja tarvitset jonkin ohjeen vanhan version, löytyvät kaikki Peruskäyttäjälle.netin ohjeiden vanhat versiot pCloudista:

https://u.pcloud.link/publink/show?code=kZ7LVA7ZnEuWdtUwhwuHDg6WnGuPi8STVb7X


(Päivitetty 11.3.) 1.3.2020. Sisältöä varastavat nettisivustot

Netistä löytyy paljon sivustoja, jotka varastavat sisältöä toisilta sivustoilta. Ilmiö on varmasti tuttu monelle, joka on joskus julkaissut netissä jotain. Peruskäyttäjälle.netin tapauksessa ohjeita on päätynyt kaikenlaisille enemmän tai vähemmän hämärille nettisivustoille.

Vaikka Peruskäyttäjälle.netin ohjeet on julkaistu Creative Commons -lisenssillä, niin en kuitenkaan hyväksy sitä, että jotkut yrittävät saada niistä taloudellista hyötyä. Linkittäminen ohjeisiin on täysin hyväksyttävää ja toivottavaa, mutta PDF-muotoisten ohjetiedostojen varastaminen taloudellisen hyödyn tavoitteluun ei.

Ohjetiedostojen jakaminen on sallittua ei-kaupallisissa tarkoituksissa. Lisäksi jaettaessa ohjetiedostoja täytyy merkitä selvästi niiden olevan peräisin Peruskäyttäjälle.netistä.

Sisältöä varastaville nettisivustoille yritetään saada mahdollisimman paljon kävijöitä mainostulojen takia. Käytännössä sivustot yrittävät saada mahdollisimman hyvän näkyvyyden hakutuloksissa.

Google-haulla ”peruskayttajalle.net” hakutuloksissa tulee vastaan sisältöä varastavia sivustoja tyypillisesti noin kolmannella sivulla. Näitä sivustoja tulee ja menee, mutta osa niistä on hyvinkin pitkäikäisiä.

Tällaisten nettisivustojen kohdalla ei ole koskaan varmuutta siitä, ovatko ne turvallisia. On täysin mahdollista, että niiltä voi saada haittaohjelman tietokoneelleen. Lisäksi näillä sivustoilla on usein ohjeiden vanhoja versioita. Ohjeiden uusimmat versiot löytyvät aina Peruskäyttäjälle.netistä.

Nettisivustojen luotettavuuden arviointiin on olemassa erilaisia verkkopalveluita. Olen käsitellyt näitä palveluita ohjeessa Nettisivustojen luotettavuuden arviointi. Ohjeessa mainittu ScamIdentifier suljettiin vastikään ja tulen päivittämään ohjeen siltä osin ensi viikolla.

Päivitys 11.3.2020: Tarkennettu ohjetiedostojen jakamisen olevan sallittua ei-kaupallisissa tarkoituksissa ja että ohjetiedostoja jaettaessa täytyy ilmoittaa selkeästi niiden alkuperäksi Peruskäyttäjälle.net.


27.2.2020. Uusi ohje: Ota käyttöön leikepöydän historia Windows 10:ssä

Kaikki Windowsissa kopioitu ja leikattu teksti sekä kuvat tallentuvat leikepöydälle. Tutustu ohjeeseen.


23.2.2020. Uusi ohje: Tarkkaile tiettyjen näppäinten päällä oloa 7capsilla

Kaikissa kannettavissa tietokoneissa ei ole merkkivaloja sille, ovatko numeronäppäimistön Num Lock ja isoja kirjaimia kirjoittava Caps Lock toiminnassa vai eivät. Tutustu ohjeeseen.


16.2.2020. Huijauspuhelut riesana

Kyberturvallisuuskeskus varoittaa huijauspuheluista, joissa soittaja väittää olevansa Microsoftin teknisestä tuesta. Soittaja väittää uhrin tietokoneessa olevan teknisen ongelman, jonka soittaja haluaa korjata.

Kyseisessä huijauksessa yritetään saada uhri asentamaan tietokoneelleen etähallintaohjelman, jotta huijarit saavat pääsyn tietokoneeseen. Huijauksessa voidaan myös pyrkiä saamaan uhrin pankkitiedot tai luottokortin numero.

Teknisen tuen huijaukset eivät ole uusi asia. Maailmalla niitä on nähty jo kauan ja vähitellen ne ovat rantautuneet Suomeenkin.

Microsoft on julkaissut ohjeita teknisen tuen huijaukselta suojautumiseen.


9.2.2020. Kuvahuijausten tunnistaminen

Ylen artikkelissa neuvotaan, miten kuvahuijauksen voi tunnistaa. Kuvahuijauksia käytetään tyypillisesti mielipiteiden muokkauksessa, mutta myös huijauksissa käytetään muualta varastettuja kuvia.

Kuvahuijausten tunnistamisessa perustyökalu on käänteinen kuvahaku, jonka voi tehdä esimerkiksi Googlella ja TinEyellä. Käänteisessä kuvahaussa tarkoituksena on tutkia, onko jokin kuva julkaistu jo aiemmin ja jos on, niin missä. Luonnollisesti käytettävissä on myös muita keinoja.

Olen käsitellyt TinEyen käyttöä ohjeessa Kuvien alkuperä selville TinEyellä.


6.2.2020. Uusi ohje: Estä kuvakaappausten ottaminen ScreenWingsillä

Tietokoneelle asentuva haittaohjelma voi ottaa kuvakaappauksia tietokoneen näytöstä. Tutustu ohjeeseen.


3.2.2020. Facebook seuraa käyttäjiään laajasti

Ylen artikkelissa kerrotaan, kuinka laajasti Facebook kerää tietoa käyttäjistään myös Facebookin ulkopuolella. Tietoa saadaan kerättyä sovellusten ja nettisivustojen kautta.

Yksi keino kerätä tietoa ovat nettisivustojen Facebookin jakopainikkeet. Myös Peruskäyttäjälle.netissä on kyseiset jakopainikkeet Facebookiin ja Twitteriin, mutta yksityisyydensuojan takia aion poistaa ne kokonaan. Jakopainikkeilla ei ole myöskään ollut merkitystä, koska niitä on käytetty äärimmäisen harvoin.

Noin 70 prosenttia Peruskäyttäjälle.netin kävijöistä tulee hakukoneiden (käytännössä Googlen, Bingin osuus on pieni) kautta. Hakukoneiden kautta tulleista kävijöistä suurin osa hakee tietoa muistitikun, ulkoisen kiintolevyn tai Resurssienhallinnan käytöstä.

Kaikista näistä aiheista löytyvät ohjeet Ohjeet -sivulta.


2.2.2020. Uusi artikkeli: Vaihtoehtoisia nettiselaimia

Etenkin Windowsille on saatavissa paljon vaihtoehtoisia nettiselaimia. Kuitenkaan myöskään älypuhelimissa ei ole pakko käyttää puhelimessa jo olevaa nettiselainta. Myös älypuhelimiin löytyy vaihtoehtoisia nettiselaimia. Tutustu artikkeliin.


29.1.2020. Tietoturvaohjelmistojen tuen jatkuminen Windows 7:ssä

Tietoturvaohjelmistot toimivat toistaiseksi Windows 7:ssä, vaikka sen tuki päättyi reilut kaksi viikkoa sitten. Tuen päätyttyä Windows 7:ään ei enää julkaista päivityksiä.

Mikrobitin listauksessa (maksumuurin takana) mukana olevista tietoturvaohjelmistoista Aviran tuki päättyy marraskuussa 2020. Muut listalla olevat tietoturvaohjelmistot toimivat Windows 7:ssä vähintään ensi vuoden puolelle asti.

Windows 7:n oma Security Essentials -tietoturvaohjelmisto saa enää päivityksiä ainoastaan virustunnisteisiin. Itse ohjelmaa ei enää päivitetä.

Suosittelen Windows 7:n päivittämistä Windows 10:een tietoturvan takia. Tämä onnistuu vielä tätä kirjoitettaessa täysin ilmaiseksi. Tietenkin Microsoft tulee päättämään ilmaisen päivitysmahdollisuuden jossain vaiheessa.


21.1.2020. Uusi ohje: Mozilla Thunderbirdin tietojen varmuuskopiointi ja palauttaminen

Mozilla Thunderbird tallentaa sähköpostit, lisäosat ja asetukset omaan kansioonsa. Tutustu ohjeeseen.


16.1.2020. Microsoft Edge -nettiselain uudistui

Uudistunut Edge julkaistiin virallisesti eilen. Windows 10 -käyttäjille uusi Edge asennetaan Windowsin päivitysten kautta lähiviikkojen aikana.

Toisin kuin edeltäjänsä, uudistuneen Edgen voi asentaa myös Windows 7:ään, jonka tuki päättyi tiistaina. Windows 7- käyttäjät voivat ladata Edgen Microsoftin verkkopalvelusta.

Edgen uudistettu versio on edeltäjäänsä paljon nopeampi. Myös ulkoasuun on tullut muutoksia. Koska en ole vielä päässyt testaamaan uutta versiota, en osaa sanoa, kuinka paljon ulkoisia muutoksia on tullut.

Edgen uusi versio perustuu teknisesti Chromiumiin, jota käytetään myös Googlen Chrome -nettiselaimen pohjana. Varsin moni nettiselain on nykyään Chromiumiin pohjautuva.

Tiedän jo tässä vaiheessa, että joudun päivittämään useampia Edgeen liittyviä ohjeita. Tulen ilmoittamaan päivitystä vaativat ohjeet Ohjeet -sivun tulevien ohjeiden päivitysten listalla, kuten muidenkin ohjeiden päivitysten kohdalla.


15.1.2020. Windows 7:n tuki päättyi

Windows 7:ään ei enää julkaista päivityksiä. Tämän takia Windows 7:n pitäminen kytkettynä nettiin ei ole enää turvallista ja tapahtuu täysin omalla vastuulla. Koska Windows 7 on edelleen erittäin suosittu ja sen markkinaosuus on noin 26 prosenttia, tulee Windows 7:n haavoittuvuuksien hyödyntäminen kiinnostamaan rikollisia.

Siinä missä ennen hakkerointi oli maineen hakemista ja taitojen näyttämistä, kyse on nykyään pitkälti taloudellisen hyödyn tavoittelusta. Rikolliset ovat aina hyödyntäneet kaikkia keinoja hankkiakseen rahaa ja tässä suhteessa tietotekniikka ei tee poikkeusta.

Windows 7:n Security Essentials -tietoturvaohjelmistoon julkaistaan vielä päivityksiä virustunnisteiden osalta, mutta itse ohjelmaa ei tulla päivittämään.

Peruskäyttäjälle suositeltavin vaihtoehto on päivittää Windows 10:een. Koska Microsoft haluaa päästä eroon Windows 7:stä mahdollisimman pian, onnistuu päivittäminen Windows 7:stä Windows 10:een edelleen ilmaiseksi. Windows 10:n voi aktivoida olemassa olevalla Windows 7:n lisenssiavaimella.

Tietenkään ei ole varmuutta siitä, kuinka kauan ilmainen päivitysmahdollisuus on tarjolla.

Toinen suositeltava vaihtoehto peruskäyttäjälle on siirtyä Linux Mintiin. Olen kirjoittanut artikkelin Linux Mintistä.

Peruskäyttäjälle.netin ohjeisiin Windows 7:n tuen loppuminen ei tule vaikuttamaan toistaiseksi mitenkään. Koska moni tulee kaikesta huolimatta jatkamaan Windows 7:n käyttöä, otan edelleen Windows 7:n huomioon uusissa ohjeissa.

Tulen jatkamaan tätä käytäntöä niin kauan kuin Windows 7:n markkinaosuus on tarpeeksi korkea. Käytännössä näin tulee olemaan varmasti vielä vuosia. En myöskään tule poistamaan Windows 7:n osuuksia olemassa olevista ohjeista päivitysten yhteydessä kuin vasta joskus hamassa tulevaisuudessa.

Peruskäyttäjälle.netin ohjeiden vanhat versiot tulevat olemaan julkisesti saatavilla myös jatkossa. Nykyisellään ne löytyvät pCloudista.


12.1.2020. Verkkokauppa.comin nimissä huijataan Facebookissa

Huijauksessa ihmisiä yritetään saada osallistumaan arvontaan, jossa palkintona on pesukone, Ilta-Sanomat kirjoittaa. Aiemmin vastaavanlaisessa huijauksessa ihmisiltä on pyydetty yksityisviestillä henkilötietoja sekä pankkitilin numeroa.

Facebookissa minkä tahansa sivun aitoutta voi arvioida kahdella tavalla. Sivulla on nimen jälkeen ”oikein”-merkki sinisellä pohjalla, jos Facebook-sivu on vahvistettu. Tällöin Facebook on tarkistanut, että sivun luonut taho on oikeasti se, joka väittää olevansa.

Toinen tapa on tarkistaa Facebook-sivun tiedoista, milloin sivu on luotu. Luonnollisesti vasta luotu sivu herättää epäilyksiä sivun aitoudesta.

Vastaavanlaisia huijauksia tulee myös sähköpostiin. Viimeisin omalle kohdalleni osunut huijausviesti oli tehty Tokmannin nimissä, missä väitettiin minun voittaneen 1000 euron lahjakortin Tokmannille.

Koska huijauksiin voi törmätä niin netissä, sähköpostissa kuin tekstiviesteissäkin, ainoa keino välttyä huijauksilta on olla varovainen ja epäileväinen. Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta.

Olen käsitellyt erilaisia huijauksia ohjeessa Varo sähköpostihuijauksia.


7.1.2020. Viikko aikaa Windows 7:n tuen päättymiseen

Windows 7:ään ei enää julkaista tietoturvapäivityksiä, kun tuki päättyy 14.1.2020. Tuen päättymisen jälkeen Windows 7:n pitäminen kytkettynä nettiin ei ole enää turvallista ja tapahtuu täysin omalla vastuulla.

15. tammikuuta lähtien Windows 7:ssä tullaan esittämään suurikokoinen ikkuna, jossa kerrotaan tuen päättymisestä. Aiemmista tiedoista poiketen Windows 7:n Security Essentials -tietoturvaohjelmistoon julkaistaan vielä päivityksiä virustunnisteiden osalta, mutta itse ohjelmaa ei tulla päivittämään.

Peruskäyttäjälle suositeltavin vaihtoehto on päivittää Windows 10:een. Toinen vaihtoehto on vaihtaa Linuxiin. Linuxista on olemassa vaikka kuinka paljon erilaisia versioita eli jakeluita, joista peruskäyttäjälle parhaimpana pidän Linux Mintiä. Olen kirjoittanut lyhyen artikkelin Linux Mintistä.


5.1.2020. Uudentyyppisiä huijauksia

Yle on kirjoittanut jälleen kerran huijauksista. Artistihuijauksessa tunnettujen artistien nimellä on luotu sosiaaliseen mediaan valeprofiileja, joiden nimissä on pyydetty uhreilta rahaa erilaisilla verukkeilla.

Toisessa tapauksessa käytettyä autoa myyneeltä poliisilta oli yritetty huijata rahaa perinteisellä menetelmällä, jossa uhrin pitäisi auttaa huijaria siirtämään omaisuutta. Tällaisessa huijauksessa huijari yrittää saada uhrin maksamaan rahaa keksimällä aina uusia esteitä omaisuuden siirtämiselle, jotka voidaan hoitaa vain siten, että uhri maksaa lisää rahaa.

Kummassakin huijaustyypissä kyse on luottamuksen saamisesta. Tämä on yksi huijareiden peruskeinoista mm. kiireellä painostamisen ja liian hyviltä vaikuttavien lupausten ohella.

Huijarit kalastelevat uhreja laajalla rintamalla ja huijauksiin voi törmätä missä tahansa netissä. Netissä tavaraa myyvä voi joutua erilaisten huijausyritysten kohteeksi. Kyse ei ole välttämättä siitä, että myytävä tavara yritetään saada huijattua, vaan kyse voi olla myös muunlaisesta huijauksesta.

Myös mainosten suhteen täytyy olla varovainen, koska myös niissä voidaan mainostaa huijauksia. Mainosten julkaisijat eivät voi käydä läpi joka ikistä mainosta yksitellen. Siksi läpi pääsee myös huijauksia. Itsekin olen nähnyt varsin monia tällaisia mainoksia.

Olen käsitellyt erilaisia huijauksia ohjeessa Varo sähköpostihuijauksia.