Siirry suoraan sisältöön

Peruskäyttäjälle.net

Olet tässä: Etusivu » Artikkelit

Artikkelit


Julkaistu: | Päivitetty:

Tälle sivulle on koottu kaikki Peruskäyttäjälle.netin artikkelit. Artikkeleissa kirjoitan aiheista, joista ei voi oikein järkevästi tehdä ohjetta tai joista haluan kirjoittaa laajemmin kuin Ajankohtaista -sivulla.

Julkaisen artikkeleita säännöllisen epäsäännöllisesti silloin, kun sopivia aiheita sattuu löytymään.


Artikkelit julkaisujärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:


1. Rajoita mahdollisen identiteettivarkauden vaikutuksia omalla luottokiellolla

2. Linux Mint – peruskäyttäjän vaihtoehto Windowsille

3. Suomenkielinen roskapostikampanja

4. VPN-palvelun valinta

5. Peruskäyttäjälle sopivia lisäosia Mozilla Firefoxiin

6. Vaihtoehtoisia nettiselaimia

7. Pilvipalvelun valinta

8. Netissä kaikki ei ole sitä miltä näyttää

9. Salasanat haltuun salasananhallintaohjelmalla


Rajoita mahdollisen identiteettivarkauden vaikutuksia omalla luottokiellolla


Julkaistu: | Päivitetty:

Nykyään identiteettivarkaudet ovat valitettavan yleisiä. Tilannetta eivät helpota hyvin yleiset tietomurrot, joissa voidaan pahimmillaan varastaa kymmeniä tai satoja miljoonia henkilötietoja ja se, että moni kertoo itsestään paljon tietoja netissä.

Usein identiteettivarkaudessa uhrin henkilötietoja hyödynnetään ostamalla luotolla tavaraa, joka sitten myydään eteenpäin. Tällöin uhri joutuu kärsimään seurauksista, kun maksamattomia maksuja aletaan perimään.

Tällaisessa tapauksessa osittaista suojaa antaa omaehtoinen luottokielto. Luottokieltoa tarjoavat Suomessa Asiakastieto ja Bisnode.

Molempien yritysten tarjoama omaehtoinen luottokielto on maksullinen ja voimassa kaksi vuotta. Luottokieltoa ei uusita automaattisesti, vaan se pitää uusia itse. Omaehtoisesta luottokiellosta saa ainoastaan PDF-muotoisen todistuksen, joka pitää ehdottomasti tallentaa ja varmuuskopioida turvalliseen paikkaan.

Kun on ostamassa tavaraa esimerkiksi osamaksulla, useimmat kauppiaat tarkistavat luottotiedot Asiakastiedolta ja/tai Bisnodelta. Tällöin omaehtoinen luottokielto näkyy kauppiaalle häiriönä luottotiedoissa.

Tällaisessa tapauksessa kauppiaalle tulee näyttää todistusta omaehtoisesta luottokiellosta merkiksi siitä, ettei luottotiedoissa ole todellisuudessa mitään vikaa.

Oma luottokielto on mahdollista poistaa ennen sen päättymistä verkkopankkitunnuksilla.

Valitettavasti omaehtoinen luottokielto ei tarjoa täydellistä suojaa. Osa kauppiaista ei tarkista luottotietoja ollenkaan.

Lisäksi omaehtoisella luottokiellolla on tiettyjä haittavaikutuksia. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt tarkistavat aina luottotiedot, jolloin vakuutusten ostaminen verkosta ei onnistu. Tällöin vakuutuksen ottaminen onnistuu ainoastaan käymällä vakuutusyhtiön toimistolla ja esittämällä todistus omaehtoisesta luottokiellosta.

Kokemukseni mukaan netistä ja toimistolta ostetun vakuutuksen hinta on eri, jolloin netistä saa ostettua vakuutuksen selkeästi halvemmalla.

Lisätietoa aiheesta:

Oma luottokielto tuo lisäsuojaa identiteettivarkauksia vastaan

Identiteettivarkauksille suojaa: Mikä oma luottokielto?

Miten voin suojautua identiteettivarkaudelta ja vähentää siitä koituvien muiden rikosten riskejä?


Linux Mint – peruskäyttäjän vaihtoehto Windowsille


Julkaistu: | Päivitetty:

1. Johdanto

Linux Mint on peruskäyttäjälle sopiva vaihtoehto Windowsille, jos ei ole tarvetta käyttää juuri tiettyjä ohjelmia. Linux Mintiin ei ole saatavilla kaikkia samoja ohjelmia kuin Windowsille.

Jos tietokonetta käyttää pääasiassa netinkäyttöön ja sähköpostien lukemiseen, silloin ei käytännössä ole väliä, onko tietokoneeseen asennettu Windows vai Linux.

Linux Mintistä on pyritty tekemään aloittelijaystävällinen ja mielestäni siinä on onnistuttu aika hyvin. Toinen vaihtoehto peruskäyttäjälle on Ubuntu, mutta mielestäni se on aloittelijalle hankalampi.

Linux Mint, samoin kuin Ubuntu, on vain yksi lukemattomista Linux-jakeluista. Linux-jakeluista käytetään usein englanninkielistä nimitystä ”distro”, joka tulee sanasta ”distribution”. Jakelut poikkeavat toisistaan hyvin paljon niin tekniikkansa kuin ulkonäkönsä osalta. Osa jakeluista sopii ainoastaan tietotekniikan erinomaisesti hallitseville.

Koska Linux on avointa lähdekoodia, kuka tahansa voi tehdä siitä oman versionsa eli jakelun. Siksi Linux-jakeluita on lukematon määrä. Hyvin usein käy niin, että jakelun kehittäminen hiipuu, kun aktiivisia kehittäjiä ei ole tarpeeksi paljon.

Linux Mintistä on olemassa kolme eri versiota, jolloin Mintiä voi käyttää myös vanhemmilla ja tehottomammilla tietokoneilla. Näiden versioiden erot eivät näy pelkästään niiden ulkonäössä, vaan myös siinä, mitä ohjelmia niissä on ja mitä ohjelmia niihin voi asentaa.

Uusin ja suositeltavin versio on Cinnamon. Tehottomampiin tietokoneisiin on suositeltavaa asentaa MATE. Kaikkein vanhimmille ja/tai tehottomimmille tietokoneille sopii Xfce, jota pystyy käyttämään sujuvasti kivikautisellakin tietokoneella.

Linux Mintin ohjesivustolla (englanniksi) on nähtävillä kuvakaappaukset eri versioista.

Tässä artikkelissa käydään läpi Linux Mintiä yleisellä tasolla. Linux Mintistä on olemassa erinomainen ohje Linuxiin helposti (PDF-muodossa). Ohje ei ole välttämättä ajan tasalla.

2. Kokeileminen ja asentaminen

Linux Mintiä ei ole pakko asentaa tietokoneelle kokeilematta sitä ensin. Mintiä on mahdollista testata ns. ”Live Linuxina” käyttämällä sitä DVD-levyltä tai muistitikulta.

Käytännössä ”Live Linux” tarkoittaa sitä, että ensin Linux Mintin netistä ladattava ISO-tiedostomuodossa oleva levykuva pitää polttaa kirjoitettavalle DVD-levylle tai ”asentaa” muistitikulle erillisen ohjelman avulla.

Levykuva on tiedosto, joka sisältää kaiken tarvittavan, mitä ”Live Linuxin” tai Linuxin asentamiseen tarvitaan. Levykuvien tiedostomuotoja on useita, joista ISO-tiedostomuoto on tunnetuin.

Windowseissa on ollut jo pitempään helppoa polttaa ISO-tiedostomuodossa oleva levykuva DVD-levylle suoraan Resurssienhallinnan kautta. Tosin uudemmissa tietokoneissa ei ole enää optista asemaa, jolla luetaan sekä kirjoitetaan CD- ja DVD-levyjä.

Tällaisissa tapauksissa muistitikulle ”asentaminen” on ainoa vaihtoehto. Muutoinkin suosittelen muistitikun käyttöä tähän tarkoitukseen.

Huom! Levykuvan polttaminen DVD-levylle tai ”asentaminen” muistitikulle poistaa pysyvästi kaikki DVD-levyllä tai muistitikulla jo olevat tiedostot ja kansiot.

Levykuvan lataamisen jälkeen tietokoneen käynnistysasetuksia pitää muuttaa, jotta tietokone käynnistyy ensisijaisesti DVD-levyltä tai muistitikulta normaalin tallennustilan eli kiintolevyn tai SSD-aseman sijaan.

Tällöin Linux Mint käynnistyy DVD-levyltä tai muistitikulta ja sitä voi käyttää käytännössä lähes samoin kuin asennettua Mintiä. ”Live Linux” ei tee mitään muutoksia tietokoneeseen.

Käynnistysjärjestyksen muuttamisesta on vaikea antaa yksityiskohtaisia ohjeita. Yksityiskohdat vaihtelevat niin paljon eri valmistajien tietokoneissa ja myös eri-ikäisissä tietokoneissa. Asiassa ei ole päästy minkäänlaiseen yksimielisyyteen tai standardointiin, vaan jokainen valmistaja vetää omaa linjaansa.

Myös Linux Mintin asennus onnistuu tarvittaessa ”Live Linuxin” kautta. Mintin työpöydällä on kuvake, jota napsauttamalla asennuksen voi käynnistää.

Linux Mintin asentaminen ei ole vaikeaa, mutta vaatii kuitenkin jonkin verran tietotekniikkataitoja. Jos Linux Mintiä ei ole testattu ”Live Linuxina”, ensin täytyy ladata netistä Linux Mintin ISO-tiedostomuodossa oleva levykuva.

Seuraavaksi levykuva pitää polttaa kirjoitettavalle DVD-levylle tai ”asentaa” muistitikulle erillisen ohjelman avulla. Myös tietokoneen käynnistysjärjestys täytyy muuttaa samoin kuin ”Live Linuxin” tapauksessa.

Itse asennus on varsin suoraviivainen ja tapahtuu vaiheittain. Asennuksen yhteydessä mm. luodaan käyttäjätilit ja valitaan oikea aikavyöhyke, jotta Linux Mintin kello näyttää oikeaa aikaa.

Asennuksen teettäminen ammattilaisella on suositeltavaa, jos edellä kuvatut toimet kuulostavat liian hankalilta tai vaikeilta. Linux Mintin asennuttaminen ammattilaisella maksaa karkeasti muutamasta kympistä ylöspäin. Ammattilainen myös tekee asennuksen nopeasti.

Linux Mintin voi asentaa myös Windowsin rinnalle (englanninkielinen ilmaisu ”dual boot”), mutta en suosittele sitä peruskäyttäjälle asennuksen vaativuustason takia. Kahden käyttöjärjestelmän rinnakkaiskäyttöön liittyvä asennusprojekti vaatii käytännössä vähintään kohtalaista tietoteknistä osaamista.

Kokemusteni perusteella dual boot -asennuksessa Linuxin asennuksen jälkeen voi joutua muokkaamaan GRUB -käynnistyslataajaa, jotta Windowsin käynnistäminen on mahdollista.

Asennuksen yhteydessä voi valita helposti asennettavaksi rasti ruutuun -periaatteella Linux Mintiin normaalisti kuulumattomien ohjelmien yms. (esimerkiksi Flash Player, mp3-äänitiedostot) asennuksen.

Linux-maailmassa ollaan useimmiten hyvin tarkkoja siitä, että erilaisia suljetun lähdekoodin ohjelmia ja muita kuin vapaasti käytettäviä tiedostomuotoja yms. ei haluta sisällyttää normaaliin asennukseen. Käytännössä tämä johtuu ideologisista syistä. Onneksi Linux Mintissä asian suhteen on oltu käytännöllisempiä.

3. Linux Mintin hyvät puolet

Muiden Linux-jakeluiden tavoin Linux Mintin tietoturva on varsin hyvällä tasolla. Koska Linuxin markkinaosuus on minimaalinen, Linuxille on tehty hyvin vähän haittaohjelmia. Lisäksi yleisellä tasolla Linuxissa tietoturva on otettu monissa asioissa paljon paremmin huomioon kuin Windowsissa.

Linuxille tyypillisesti myös Linux Mint käyttää pakettienhallintaa. Yleensä ohjelmat asennetaan ja päivitetään keskitetysti pakettienhallinnan kautta, mikä parantaa tietoturvaa. Windowsin yksi suurimmista ongelmista on se, että ohjelmia joutuu etsimään netistä, jolloin niiden turvallisuudesta ei ole mitään takeita.

Muiden Linux-jakeluiden tavoin myös Linux Mintin yksityisyydensuoja on hyvällä tasolla. Vastaavasti Windowseissa tiedonkeruuta on lisätty Windows 7:stä lähtien. Windows 10:ssä tiedonkeruu on hyvin laajaa ja Microsoftille lähetetään tietoa käytännössä lähes kaikesta, mitä Windowsilla tehdään.

Linux Mintissä on myös mahdollisuus salata helposti tietokoneen tallennustila eli kiintolevy tai SSD-asema. Käytännössä tallennustilan salaus on yksi harvoja mahdollisuuksia estää tutkimasta tietokoneelle tallennettuja tietoja silloin, kun tietokoneeseen pääsee käsiksi fyysisesti.

4. Linux Mintin huonot puolet

Linux Mintin selkeästi suurin heikkous on yhteensopivuus erilaisten laitteiden kanssa. Siinä missä käytännössä lähes kaikki laitteet (esimerkiksi tulostimet, skannerit) ovat yhteensopivia Windowsin kanssa, huomattavasti harvempi laite on Linux-yhteensopiva ajurien puutteen takia.

Kaikki tietokoneeseen liitettävät laitteet, kuten tulostimet ja muistitikut, tarvitsevat toimiakseen ajurit. Ajuri on ohjelma, joka kertoo tietokoneelle, miten tietokoneeseen liitettyä laitetta tulee käyttää.

Linuxiin saatavilla olevien ajurien puutteen takia ennen Linux Mintin asentamista on hyvä yrittää testata Mintiä ”Live Linuxina” varmistuakseen omien laitteiden toimivuudesta. Tosin osa laitteista ei välttämättä toimi ”Live Linuxin” kanssa, koska ne vaativat ajurien asentamisen.

Lisäksi on ehdottoman suositeltavaa etsiä netistä tietoja eri laitteiden Linux-yhteensopivuudesta ennen Linux Mintin asentamista. Tietoa kannattaa etsiä oman laitteen merkillä ja laitteeseen merkityllä mallinumerolla tai nimellä

Myös ohjeiden löytäminen ongelmatilanteessa voi olla peruskäyttäjälle hankalaa, koska Linux Mintistä ei löydy netistä kovin paljon suomenkielisiä ohjeita. Tietysti keskustelupalstoilla voi aina kysyä neuvoja.

5. Linkkejä

Linux Mintin virallinen sivusto

Linux Mint -opas

Linuxiin helposti -ohje (PDF-muodossa)

Linux Mintin suomenkielinen keskustelupalsta

Linux Mint -käyttöohjeita suomeksi. Huom! Osa ohjeista ei ole ajan tasalla

LinuxMint.fi

Yleistä tietoa ja ohjeita Linuxista

Maksullinen suomalainen Linux-tukipalvelu


Suomenkielinen roskapostikampanja


Julkaistu: | Päivitetty:

Huomautus: Tämä kirjoitus oli aiemmin Ajankohtaista -sivulla. Koska roskapostikampanja on jatkunut jo pitkään eikä näytä loppumisen merkkejä, siirsin kirjoituksen tälle sivulle.

Suomenkielinen roskapostikampanja on jatkunut jo pitkään. Kirjoitin asiasta Ajankohtaista -sivulla ensimmäisen kerran heinäkuussa 2018.

Tähän mennessä roskapostikampanjassa on käytetty ainakin seuraavia verkkotunnuksia:

  • virallinenetu.com
  • suomenluotetut.com
  • suoraedut.com
  • luottopalat.com
  • laatuetu.com
  • osoitettusinulle.com
  • kovimmatedut.com
  • nopeille.com
  • edutsinulle.com
  • suomalaistenvalinnat.com
  • manila.fi
  • virallinenposti.com
  • edut-vain-sinulle.com
  • vip-suomalaisille.com
  • olet-voittaja.com
  • parhaat-diilit.com
  • lumiraha.fi
  • rahanarvoisia.com
  • etujasinulle.com
  • superetuja.com
  • superpostia.com
  • suomiliidit.net
  • miljoonaedut.com
  • rahaposti.com
  • valittujenpostit.com
  • suosittuja.com
  • valioedut.com

Päivitän listaa tarvittaessa.

Edelleenkään en suosittele napsauttamaan viesteissä olevia linkkejä tai muutoin menemään kyseisille nettisivustoille. Kyse voi olla pelkästä tietojenkalastelusta tai huijauksesta, mutta pahimmassa tapauksessa tietokoneeseen voi saada haittaohjelman.

Roskapostittajaan ei myöskään pidä koskaan luottaa.

Myös tässä tapauksessa kyseiset verkkotunnukset on hankittu vähän ennen niiden käyttöä, mikä on tyypillistä roskapostituksessa ja huijauksissa. Poikkeuksena on verkkotunnus manila.fi, joka on ollut käytössä jo vuosia.

Osan listalla olevista verkkotunnuksista roskapostittajat ovat hylänneet nopeasti niiden hankkimisen jälkeen. Vastaavasti joitakin verkkotunnuksia roskapostittajat käyttävät edelleen.

Roskapostittajien suosiossa ovat usein uudet ylätason verkkotunnukset (esim. .xyz, .icu). Uusien ylätason verkkotunnusten hinta on yleensä halvempi niiden myynnin alkuvaiheessa.

Nykyään erilaisissa huijauksissa voidaan hyödyntää myös vanhentuneita verkkotunnuksia. Kaikki verkkotunnusten varaukset ovat voimassa määräaikaisesti. Jos verkkotunnuksen senhetkinen omistaja ei uusi verkkotunnuksen varausta ajoissa, verkkotunnus vapautuu ja sen voi hankkia kuka tahansa.

Sinänsä vanhentuneiden verkkotunnusten kaappaaminen on vanha ilmiö. Uutta on niiden käyttö esimerkiksi niin, että verkkotunnus ohjaa verkkokauppaan, jossa myydään laadukasta tavaraa huomattavan halvalla. Luonnollisesti ostaja vain menettää rahansa eikä tilauksia koskaan toimiteta.

On ehdottomasti suositeltavaa tarkistaa verkkotunnusten luotettavuus, jos siitä on vähänkään epäilystä. Olen käsitellyt aihetta ohjeessa Nettisivustojen luotettavuuden arviointi.

Erilaisia huijauksia olen käsitellyt ohjeessa Varo sähköpostihuijauksia.


VPN-palvelun valinta


Julkaistu: | Päivitetty:

Huomautus: Minulla ei ole mitään taloudellisia tai muita kytköksiä tässä artikkelissa käsiteltäviin yrityksiin tai verkko- tai VPN-palveluihin. Tässä artikkelissa esimerkkeinä käytettävistä VPN-palveluista hankin lisenssin molempiin vuonna 2018.

NordVPN:n kolmen vuoden lisenssin ostin alennuksella gHacks Dealsista ja VyprVPN:n vuoden lisenssin Humble Bundlesta osana useamman ohjelman pakettia. Molemmat tarjoukset olivat julkisesti esillä ja kenen tahansa ostettavissa rajoituksetta.

1. Johdanto

Huom! Tässä artikkelissa käsitellään ainoastaan VPN-palvelun valintaa. Lisätietoa VPN:stä löytyy esimerkiksi Ylen artikkelista.

VPN-palvelun valinta ei ole aivan yksinkertaista. VPN-palveluntarjoajia on nykyään valtava määrä ja uusia tulee lisää. Lisäksi osa palveluntarjoajista on epäluotettavia. Hyvin usein epäluotettavat palveluntarjoajat koettavat houkutella käyttäjiä tarjoamalla ilmaista VPN-palvelua. Etenkin älypuhelimiin on tarjolla paljon ilmaisia VPN-sovelluksia.

Ikävä kyllä ilmaisia lounaita ei ole. Myös ilmaisesta VPN-palvelusta joutuu maksamaan, yleensä tiedonkeruun tai suoranaisen tietojen varastamisen kautta. Aika ajoin uutisoidaan erilaisista VPN-palveluista, joita on syytä välttää:

Suosittelen ehdottomasti unohtamaan ilmaiset VPN-palvelut. Tarjolla on myös luotettavia VPN-palveluita kohtuuhintaan.

Tässä artikkelissa käydään läpi VPN-palvelun valinnassa huomioitavia asioita mahdollisimman kattavasti. Käytän esimerkkeinä käyttämiäni NordVPN:ää ja VyprVPN:ää.

Netistä löytyy hyvin paljon erilaisia VPN-palveluiden arvostelusivustoja, joista osa on myös suomenkielisiä. Olen käynyt läpi osan arvostelusivustoista ja olen todennut, että en luota yhteenkään sivustoon täysin. Osa arvostelusivustoista on puhtaita mainoksia ja osa yrittää olla vähän uskottavampia.

Sen sijaan pidän luotettavana lähteenä That One Privacy Site -nettisivustoa, jossa voi vertailla VPN-palveluita niiden yksityisyydensuojan kannalta. Myös io-techin TechBBS -keskustelupalstan VPN-palvelut -ketjua pidän suhteellisen luotettavana.

Itse en suosittele suoraan tiettyjä VPN-palveluntarjoajia. En ole pystynyt vertailemaan kattavaa joukkoa VPN-palveluita, jotta voisin antaa mitään yleisiä suosituksia.

VPN:stä on hyvä mainita myös se tosiasia, että kaikki nettisivustot eivät yksinkertaisesti toimi VPN-yhteydellä. En ole huomannut tässä asiassa yhteyttä mihinkään tiettyyn VPN-palveluun. Sinänsä ongelma on ainakin omalla kohdallani ollut harvinainen, mutta asia on hyvä tietää.

2. Taustojen selvittäminen

Suosittelen ehdottomasti etsimään tietoa VPN-palveluntarjoajista. Osa haitallisten VPN-sovellusten tekijöistä ei ole edes vaivautunut tekemään VPN-palvelulle tai yritykselle nettisivuja. Älypuhelimen kohdalla kannattaa katsoa sovelluksen asennusmääriä ja arvosteluja.

Arvosteluissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko arvosteluissa merkkejä manipulaatiosta. Yksi merkki manipulaatiosta on suuri määrä erittäin hyviä arvosteluita, esimerkiksi paljon viiden tähden arvosteluita. Lisäksi tällaisissa arvosteluissa voi olla ainoastaan lyhyt sanallinen arviointi, jossa hehkutetaan sovellusta estoitta.

3. Käytettävyys

Silloin kun VPN-yhteyttä on tarkoitus käyttää tietokoneella, on hyvin olennaista, onko VPN-palvelulla oma ohjelma, jonka avulla VPN:ää käytetään. Jos näin ei ole, VPN-yhteys täytyy asentaa toimimaan erillisen ohjelman avulla (esimerkiksi maksullinen Viscosity), mikä on peruskäyttäjän kannalta hankalaa.

Esimerkiksi NordVPN ja VyprVPN tarjoavat oman ohjelmansa VPN-palvelun käyttöön. Itse ohjelmien käytettävyys vaihtelee, koska jokainen VPN-palveluntarjoaja on tehnyt ohjelmasta omanlaisensa.

Mielestäni sekä NordVPN:n että VyprVPN:n ohjelmat ovat yksinkertaisia käyttää. NordVPN:n ohjelman ulkoasua on muutettu jonkin verran tähän mennessä melkein jokaisen päivityksen yhteydessä, siinä missä VyprVPN:n ulkoasu pysyi pitkään ennallaan.

Silloin kun VPN:ää on tarkoitus käyttää useammassa laitteessa (tietokone, älypuhelin), pitää ottaa huomioon, monessako laitteessa VPN:ää voi käyttää yhdellä lisenssillä ja mille alustoille VPN-palvelu on tarjolla (esimerkiksi Windows, Android, iOS, macOS, Linux).

Esimerkiksi NordVPN:ää voi käyttää yhdellä lisenssillä kuudella laitteella ja Windowsilla, Linuxilla sekä Applen laitteilla.

4. Nopeus ja palvelimet

VPN:n käyttö hidastaa nettiyhteyttä väkisin, koska liikenne kulkee ylimääräisen lenkin VPN-palveluntarjoajan palvelimen kautta. Netistä löytyy myös mittaustuloksia VPN-yhteyksien nopeuksista, mutta nämä lukemat ovat vain suuntaa-antavia. Käytännössä nopeudet vaihtelevat käyttäjittäin huomattavasti.

VPN-palvelu ei ole suinkaan ainoa nettiyhteyden nopeuteen vaikuttava asia. Erilaisia tekijöitä on hyvin paljon. Muita nopeuteen vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi nettiyhteyden nopeus sekä tyyppi (kiinteä yhteys vai mobiililaajakaista), käytettävä VPN-palvelin (Suomessa vai ulkomailla) ja käynnissä olevat ohjelmat sekä laitteet, jotka käyttävät nettiyhteyttä.

Omassa käytössäni en ole huomannut merkittävää eroa nettiyhteyden nopeudessa käytettäessä VPN:ää. Olen tehnyt joitain mittauksia nettiyhteyden nopeudesta VPN:llä ja ilman, mutta en ole seurannut nopeuksia järjestelmällisesti.

Ennen lopullista valintaa kannattaa testata useampaa VPN-palvelua. Osa VPN-palveluntarjoajista tarjoaa kokeilumahdollisuutta ja osa lupaa rahat takaisin tietyn ajan kuluessa, tyypillisesti 30 päivän sisällä VPN-yhteyden hankkimisesta.

Nopeudessa on olennaista myös VPN-palvelinten määrä ja sijainti. Jos VPN-palveluntarjoajalla on vain vähän palvelimia tietyssä maassa, suurempi määrä yhtäaikaisia käyttäjiä kyseisessä maassa voi pudottaa VPN-yhteyden nopeuden hyvin alhaiseksi.

Nopeuden kannalta luonnollisesti paras vaihtoehto on käyttää samassa maassa olevaa VPN-palvelinta. Toisessa maassa olevan palvelimen käyttö voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun tarkoituksena on kiertää ns. maarajoitusta. Maarajoituksessa jonkin palvelun tai nettisivuston käyttöä on rajoitettu vain tietystä maasta tuleville kävijöille.

Tyypillisin esimerkki maarajoituksen kiertämisestä lienee Netflixin katselu. Hyvin moni VPN-palvelu mainostaa Netflixin maarajoituksen kiertomahdollisuutta, mutta käytännössä tilanne vaihtelee jatkuvasti. Netflix tai muutkaan palvelut eivät luonnollisesti pidä maarajoituksen kiertämisestä ja pyrkivät estämään sitä teknisin keinoin.

5. Yksityisyys

Varsin moni VPN-palvelu kerää lokitietoja VPN-yhteyden käytöstä. Näitä tietoja voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Lisäksi ei ole täysin mahdotonta, että jokin hämäräperäisempi VPN-palveluntarjoaja voi myydä tietoja eteenpäin.

Tästä syystä osa VPN-palveluntarjoajista mainostaa, että he eivät kerää lokitietoja. Tässä asiassa on se ongelma, että asiaa on käytännössä mahdotonta varmistaa. Esimerkiksi NordVPN on teettänyt ulkopuolisen auditoinnin, jonka tulosten perusteella he eivät kerää lokitietoja.

Mutta tämä ei ole takuu siitä, mitä tapahtuu auditoinnin jälkeen. Tässä asiassa joutuu luottamaan VPN-palveluntarjoajan sanaan.

Lisäksi osa VPN-palveluntarjoajista, jotka mainostavat, että he eivät kerää lokitietoja, todellisuudessa kerää kuitenkin joitain tietoja. Useimmiten kerättävät tiedot on ilmoitettu mahdollisimman huomaamattomasti piilotettuna (pitkään) tietosuojalausuntoon.

Oman lukunsa yksityisyyden suhteen muodostaa lainsäädäntö. VPN-palveluntarjoajien täytyy noudattaa sen maan lainsäädäntöä, johon niiden taustalla oleva yritys on rekisteröity. Esimerkiksi F-Securen (Freedome -VPN-palvelu) täytyy noudattaa Suomen lainsäädäntöä.

Joidenkin maiden lainsäädäntö velvoittaa VPN-palveluntarjoajia keräämään ja säilyttämään tietoja VPN-yhteyksien käytöstä. Lisäksi eräiden maiden tiedusteluyhteistyö aiheuttaa riskin siitä, että tietoa VPN-yhteyksien käytöstä tallennetaan ja jaetaan eri maiden kesken.

Esimerkiksi NordVPN on rekisteröity Panamaan ja VyprVPN Sveitsiin. Panamassa lainsäädäntö ei velvoita tietojen keräämiseen tai säilyttämiseen. Sen sijaan Sveitsin lainsäädäntö edellyttää tiettyjen tietojen keräämistä ja säilyttämistä määräajan.

6. Tukipalvelut

Eri VPN-palveluiden tukipalveluiden taso ja saatavuus vaihtelee huomattavasti. Tukipalvelun tasoa voi testata etukäteen lähettämällä jonkin kysymyksen VPN-palvelusta.

Omalta osaltani en ole tätä kirjoitettaessa joutunut olemaan yhteydessä NordVPN:n tukeen, mutta kylläkin VyprVPN:n tukeen. VyprVPN:n osalta tuen taso ei ollut mitenkään hyvä.

Rekisteröidyin onnistuneesti VyprVPN:ään ja samalla aktivoin lisenssin. Mutta kun yritin kirjautua VyprVPN:n ohjelmaan, se ei onnistunut. Sen takia lähetin VyprVPN:lle tukipyynnön. Pyyntöön vastaamiseen meni aikaa toista viikkoa.

Asiaa hoiti VyprVPN:n tuessa useampia eri henkilöitä. Kaikki heistä kysyivät aina samoja tietoja ja ilmoittivat sitten, että heidän tietojärjestelmästään ei löydy mitään tietojani. Tätä jatkui melkein viikon ajan.

Vasta sen jälkeen VyprVPN:n tuki totesi, että vaikka rekisteröityminen oli sujunut ongelmitta, tietoni olivat sen jälkeen jossain vaiheessa kadonneet bittiavaruuteen. Sain vihdoinkin neuvoksi rekisteröityä uudestaan, jonka jälkeen sain otettua VyprVPN:n käyttöön.

7. Hinta ja maksutavat

VPN-palveluiden hinnoittelussa on aika suuria eroja. Myös sillä on väliä, mistä lisenssin hankkii. Suosittelen vertailemaan hintoja eri verkkopalveluiden välillä. Artikkelin alussa mainitsemassani gHacks Dealsissa on usein tarjouksia VPN-palveluista.

Siitä huolimatta hinta kannattaa tarkistaa aina myös suoraan VPN-palvelun nettisivuilta. Esimerkiksi NordVPN:llä on nettisivuillaan usein tarjolla alennuksia, jolloin lisenssin hinta voi olla halvempi kuin hankittuna jonkin muun verkkopalvelun kautta.

Myös sillä on merkitystä, tarjoaako VPN-palvelu mahdollisuuden saada rahat takaisin jonkin tietyn ajan kuluessa VPN-palvelun hankkimisesta. Usein aika on 30 päivää hankinnasta.

VPN-palveluiden laskutus vaihtelee kuukausittaisesta maksusta useamman vuoden sopimukseen. Maksun suuruudessa voi olla reilu ero pidemmän sopimuksen hyväksi, kun vertaillaan VPN-palvelun hintaa kuukausi- tai vuositasolla.

Tarjolla olevilla maksutavoilla on väliä etenkin silloin, jos tavoitteena on maksaa jollakin anonyymilla maksutavalla, kuten virtuaalivaluutoilla. Usein on myös mahdollisuus maksaa PayPalilla. Peruskäyttäjän kannalta helpoin ja ehkä myös turvallisin maksutapa on luottokortti.

8. Erikoisominaisuudet

Usein VPN-palvelut tarjoavat joitain erikoisominaisuuksia, joita muut VPN-palvelut eivät välttämättä tarjoa. Esimerkiksi NordVPN tarjoaa omassa ohjelmassaan mm. sisäänrakennettua mainosten- ja seurannanestoa, kaksinkertaista VPN-yhteyttä (yhteys kulkee kahden eri VPN-palvelimen kautta) ja yhteyttä Tor-verkkoon VPN-yhteyden kautta.

Vastaavasti VyprVPN tarjoaa omassa ohjelmassaan esimerkiksi tiettyjen maiden nettisensuurin kiertomahdollisuutta oman erikoistekniikkansa avulla.

9. Käytännön kokemuksiani

Sekä NordVPN:ssä että VyprVPN:ssä on ollut ajoittain omia teknisiä ongelmiaan. Ensimmäisten parin–kolmen kuukauden ajan NordVPN:llä oli jatkuvasti ongelmia yhdistää suomalaiseen VPN-palvelimeen. Esimerkiksi yhdysvaltalaiseen VPN-palvelimeen yhdistäminen sujui ilman ongelmia.

Onneksi ongelma korjaantui ajan myötä. Todennäköisesti ongelmaan auttoi se, että NordVPN hankki lisää VPN-palvelimia Suomesta.

Ajoittain NordVPN onnistuu ”hukkaamaan” salasanan ja kysyy sitä uudestaan. Muutoin NordVPN on toiminut melko hyvin.

Myös VyprVPN toimi pääosin moitteettomasti. Tosin VPN-palvelimeen yhdistäminen kesti aina melko kauan VyprVPN:ssä. Yleensä yhdistämisessä meni noin pari minuuttia, mutta joskus siihen kului useampi minuutti.

Välillä VyprVPN keskeytti yhdistämisen VPN-palvelimeen, jolloin yhdistäminen piti käynnistää uudelleen itse.


Peruskäyttäjälle sopivia lisäosia Mozilla Firefoxiin


Julkaistu: | Päivitetty:

Firefoxiin löytyy erittäin paljon lisäosia. Lisäosien paljoudesta on vaikea löytää hyviä ja hyödyllisiä lisäosia. Sen takia olen listannut tähän artikkeliin sellaisia lisäosia, joita pidän peruskäyttäjille mahdollisesti hyödyllisinä ja sopivina.

Osaa tässä artikkelissa listatuista lisäosista olen käsitellyt eri ohjeissa. Tällöin lisäosan esittelyn yhteydessä on linkki ohjeeseen, jossa lisäosaa on käsitelty. Olen testannut kaikkia tässä artikkelissa listattuja lisäosia ja joitakin lisäosia olen käyttänyt itse pidempään.

Tarkoituksenani on täydentää listaa vähitellen. Jos tiedät jonkin lisäosan, joka on mielestäsi sopiva ja hyödyllinen peruskäyttäjille, voit vinkata siitä palautelomakkeella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen .

Jos et tiedä, miten lisäosia asennetaan Firefoxiin, olen käsitellyt lisäosien asentamista ohjeessa Hyödyllisiä lisäosia Mozilla Firefoxiin.

Firefoxin lisäosat

1. breadcrumbus

Breadcrumbus helpottaa liikkumista nettisivuilla jakamalla nettisivun osoitteen osiin. Eri osia napsauttamalla voi nettisivulla liikkua helposti esimerkiksi etusivulle tai sivun osien välillä. Myös linkkien kopiointi helpottuu, koska breadcrumbusilla linkeistä voi helposti karsia pois kaiken ylimääräisen tauhkan, joka liittyy usein kävijöiden seurantaan.

2. Disconnect

Disconnect on yksi monista käyttäjien seurannan vähentämiseen tarkoitetuista lisäosista. Disconnect estää myös osan mainoksista. Disconnectin ideana on toimia mahdollisimman huomaamattomasti taustalla, jolloin se ei juuri vaadi käyttäjältä mitään toimia.

Olen käsitellyt Disconnectia ohjeessa Vähennä seurantaa netissä.

3. Privacy Badger

Privacy Badger on myös seurannan estämiseen tarkoitettu lisäosa. Privacy Badger estää myös mainoksia. Privacy Badgerin tarkoituksena on oppia itse käyttäjän nettiselailun perusteella, mitä seurantaa nettisivuilla on ja estää tämän perusteella havaittu seuranta. Privacy Badger ei juuri vaadi käyttäjältä mitään toimia, mutta tarvittaessa estoasetuksia voi muuttaa itse.

Olen käsitellyt Privacy Badgeria ohjeessa Vähennä seurantaa netissä.

4. YouTube in HD

YouTube in HD muuttaa YouTube-videoiden kuvanlaadun automaattisesti. Yleensä YouTube näyttää videot huonommalla kuvanlaadulla välittämättä siitä, mitä kuvanlaatuja videosta on olemassa. YouTube in HD -lisäosa muuttaa YouTube-videoiden kuvanlaadun automaattisesti siihen laatuun, mikä on valittu lisäosan asetuksista.

Olen käsitellyt YouTube in HD:ta ohjeessa Hyödyllisiä lisäosia Mozilla Firefoxiin.

5. URL Tooltip WE

URL Tooltip WE näyttää linkin osoitteen, kun hiiren osoittimen vie linkin päälle. Myös normaalisti Firefox näyttää linkin osoitteen, mutta ikkunan vasemmassa alareunassa.

Olen käsitellyt YouTube in HD:ta ohjeessa Hyödyllisiä lisäosia Mozilla Firefoxiin.

6. Link Text and Location Copier

Link Text and Location Copierilla voi kopioida helposti linkin tekstin ja/tai osoitteen.

Olen käsitellyt Link Text and Location Copieria ohjeessa Hyödyllisiä lisäosia Mozilla Firefoxiin.

7. Bookmarks Organizer

Bookmarks Organizer on lisäosa, jolla voi etsiä Firefoxin kirjanmerkeistä toimimattomia kirjanmerkkejä ja kirjanmerkkejä, joiden osoite on muuttunut.

Olen käsitellyt Bookmarks Organizeria ohjeessa Hyödyllisiä lisäosia Mozilla Firefoxiin.

8. Dark Reader

Dark Reader muuttaa nettisivujen taustan tummaksi. Dark Reader tarjoaa joitakin mahdollisuuksia säätää mm. kirkkautta ja tekstin väriä.

9. TinEye Reverse Image Search

TinEye Reverse Image Search on lisäosa, jolla voi etsiä netissä olevista kuvista, onko kuvia julkaistu jo aiemmin jossain muualla. Tämä on hyödyllistä nykyaikana, kun aiemmin julkaistuja kuvia voidaan myöhemmin käyttää aivan eri yhteydessä.

10. Turn Off the Lights

Turn Off the Lightsilla voit himmentää mm. YouTubessa sivun taustan videota lukuun ottamatta yhdellä napsautuksella.

11. Zoom for Firefox

Zoom for Firefoxilla voit suurentaa tai pienentää koko nettisivua helposti.

12. ClearURLs

ClearURLsillä voi poistaa automaattisesti nettisivujen osoitteesta kaiken ylimääräisen tauhkan. Usein osoitteen ylimääräinen tauhka liittyy käyttäjien seurantaan.

13. Default Zoom

Default Zoomilla voi asettaa pysyvän suurennuksen kaikille nettisivuille. Default Zoomissa voi myös mm. muuttaa sivun taustaväriä ja rivien korkeutta.

14. HTTPS Everywhere

HTTPS Everywhere pakottaa salatun HTTPS-yhteyden käyttöön niillä nettisivustoilla, jotka löytyvät lisäosan asetuksista. Se ei siis toimi kaikilla salatun HTTPS-yhteyden tarjoavilla nettisivustoilla. Kuitenkin lisäosa toimii käytännössä suosituimmilla nettisivustoilla ja päivitysten myötä tuettujen nettisivustojen määrä lisääntyy jatkuvasti.

Olen käsitellyt HTTPS Everywhereä ohjeessa Pakota salattu yhteys käyttöön HTTPS Everywherellä.

15. To Google Translate

To Google Translate mahdollistaa tekstin kääntämiseen Google Translatella ”maalaamalla” nettisivulla oleva teksti ja napsauttamalla valittua tekstiä hiiren oikealla. Avautuvasta valikosta löytyvät vaihtoehdot valitun tekstin ja koko sivun kääntämiselle.

16. Dark Background and Light Text

Dark Background and Light Text muuttaa nettisivun taustavärin tummaksi ja tekstin vaaleaksi. Voit valita, millä nettisivuilla värien vaihto on käytössä.

17. DuckDuckGo Privacy Essentials

DuckDuckGo Privacy Essentials on lisäosa, joka parantaa yksityisyydensuojaa estämällä seurantaa ja lisää Firefoxiin yksityisyydensuojaa tarjoavan DuckDuckGo -hakukoneen.

Lisäosan asentaminen vaihtaa Firefoxin oletuksena käytettävän hakukoneen DuckDuckGohon. Tarvittaessa oletuksena käytettävän hakukoneen voi vaihtaa Firefoxin asetuksista.

Olen käsitellyt DuckDuckGo Privacy Essentialsia ohjeessa Hyödyllisiä lisäosia Mozilla Firefoxiin.

18. RevEye Reverse Image Search

RevEye Reverse Image Searchilla voi tehdä käänteisiä kuvahakuja eri verkkopalveluilla. Käänteisellä kuvahaulla etsitään, milloin jokin kuva on julkaistu netissä ensimmäistä kertaa ja missä se on julkaistu.

Netissä käytetään hyvin yleisesti muualta varastettuja kuvia huijauksissa ja mielipiteenmuokkauksessa. Kuvien alkuperää on vaikea selvittää tavanomaisin keinoin, mutta käänteinen kuvahaku auttaa usein selvittämään kuvan alkuperän.

19. Facebook Container

Facebook Container estää Facebookin seurantaa, jota Facebook kohdistaa käyttäjiensä netinkäyttöön myös kaikkialla Facebookin ulkopuolella.

Käytännössä Facebook Container eristää Facebookin toiminnot omaan ”hiekkalaatikkoonsa”. Tämä aiheuttaa omia teknisiä rajoituksiaan, joista on kerrottu tarkemmin lisäosan omalla sivulla.


Vaihtoehtoisia nettiselaimia


Julkaistu: | Päivitetty:

Etenkin Windowsille on saatavissa paljon vaihtoehtoisia nettiselaimia. Kuitenkaan myöskään älypuhelimissa ei ole pakko käyttää puhelimessa jo olevaa nettiselainta. Myös älypuhelimiin löytyy vaihtoehtoisia nettiselaimia.

Nettiselaimissa ei voi sanoa jonkin selaimen olevan ominaisuuksiltaan ylivoimainen, vaan kyse on myös makuasioista ja siitä, mitä ominaisuuksia nettiselaimessa arvostaa. Itselleen sopivan nettiselaimen löytää ainoastaan testaamalla eri selaimia.

Yksityisyydensuojan takia on hyvä käyttää eri nettiselaimia eri tarkoituksiin, koska näin eri palveluiden on vaikeampi seurata yksittäisen käyttäjän netinkäyttöä. Esimerkiksi Facebookia on hyvä käyttää eri nettiselaimella, jota ei käytä normaaliin nettiselailuun. Näin Facebookilla ei ole mahdollisuutta seurata muuta netinkäyttöä niin helposti.

Nykyään käytännössä kaikki nettiselaimet on tehty jonkin ”valmiin” tekniikan päälle. Monet vaihtoehtoiset nettiselaimet on tehty Chromiumin pohjalta. Myös Google Chrome perustuu Chromiumiin ja Google tekee Chromeen omat lisäyksensä. Myös Mozilla Firefoxiin pohjautuvia nettiselaimia on useita.

Monien vaihtoehtoisten nettiselainten ongelma on tietoturvapäivitysten hidas julkaisu. Monia vaihtoehtoisia nettiselaimia kehittämässä on vain vähän ihmisiä ja tällöin kaikkein tärkeimmätkin päivitykset julkaistaan reilusti myöhässä.

Kuitenkin nettiselaimen tietoturva-aukkojen tukkiminen mahdollisimman nopeasti on ehdottoman tärkeää tietoturvan kannalta. Aina kun nettiselaimesta paljastuu jokin haavoittuvuus, sitä hyödynnetään hyvin nopeasti. Siksi kaikkien nettiselainten pitäminen päivitettyinä uusimpaan versioon on erittäin tärkeää.

Tässä artikkelissa esitellään sellaisia vaihtoehtoisia nettiselaimia, joita pidän luotettavina.

Vaihtoehtoisia nettiselaimia Windowsiin

1. Vivaldi

Vivaldia mainostetaan mukautettavana ja yksityisyydensuojaa tarjoavana nettiselaimena. Mukautettavuus ulottuu ulkoasun muutosten kautta mm. mukautettaviin pikanäppäimiin ja hiirieleiden tukeen.

Vivaldi pohjautuu Chromiumiin ja siinä voi käyttää samoja lisäosia kuin Chromessa. Näin lisäosia on mahdollista asentaa suoraan Chrome Web Storesta.

2. Brave

Bravessa on sisäänrakennettu mainosten- ja seurannanesto. Braven erikoisuus on siinä oleva mahdollisuus palkita nettisivustoja pienillä maksuilla Braven oman kryptovaluutan avulla. Tämä ominaisuus on täysin vapaaehtoinen ja se on oletuksena kytketty pois päältä.

Myös Brave pohjautuu Chromiumiin ja siinä voi käyttää useimpia samoja lisäosia kuin Chromessa. Näin lisäosia on mahdollista asentaa suoraan Chrome Web Storesta.

3. Waterfox

Waterfoxista on poistettu tietojenkeruu, joka löytyy Firefoxista. Firefox lähettää joitakin tietoja selaimen käytöstä Mozillalle. Näistä tiedoista ei pitäisi olla mahdollista tunnistaa yksittäistä käyttäjää.

Waterfoxista on saatavissa ainoastaan 64-bittinen versio. Käytännössä tämä rajoitus koskee vain hyvin vanhoja tietokoneita. Tarvittaessa voit tarkistaa asian ohjeen Tarkista Windowsin 32- tai 64-bittisyys avulla.

Waterfoxin huono puoli on päivitysten julkaisu. Tärkeätkin päivitykset julkaistaan useamman päivän viiveellä, mikä ei ole tietoturvan kannalta hyvä asia.

Koska Waterfox pohjautuu Firefoxiin, siinä toimivat useimmat Firefoxin lisäosat, joita voi asentaa Firefoxin lisäosasivustolta.

Waterfoxista on olemassa kaksi eri versiota, joista peruskäyttäjälle parempana vaihtoehtona pidän Waterfox Currentia.

Vaihtoehtoisia nettiselaimia Androidiin ja iOS:ään

Huom! Tällä hetkellä Firefoxista löytyy älypuhelimiin kaksi erilaista versiota. Nämä versiot tullaan yhdistämään tulevaisuudessa.

1. Firefox

Firefoxin mobiiliversiossa on paljon samoja ominaisuuksia kuin Firefoxin Windows -versiossa. Firefoxissa on mm. sisäänrakennettu seurannanesto.

2. Firefox Focus

Firefox Focuksen väitetään tarjoavan paremman yksityisyydensuojan. Firefox Focus mm. estää seurantaevästeet ja tyhjentää selaushistorian automaattisesti, kun selain suljetaan.

Firefox Focus Androidiin

Firefox Focus iOS:ään

3. Brave for Mobile

Braven mobiiliversio vastaa varsin pitkälle Braven Windows -versiota, eli siinä on esimerkiksi sisäänrakennettu mainosten- ja seurannanesto.

4. ‎DuckDuckGo Privacy Browser

DuckDuckGo -hakukoneen tekijöiltä löytyy nykyään myös nettiselain älypuhelimiin. Nimensä mukaisesti DuckDuckGo Privacy Browser painottaa yksityisyydensuojaa. Selain mm. estää käyttäjien seurantaan liittyvät evästeet ja luokittelee eri nettisivustojen yksityisyydensuojan tason näyttäen tulokset käyttäjälle.


Pilvipalvelun valinta


Julkaistu: | Päivitetty:

Huomautus: Minulla ei ole mitään taloudellisia tai muita kytköksiä tässä artikkelissa käsiteltäviin yrityksiin tai pilvipalveluihin.

Artikkelissa mainittua Jottacloudia olen käyttänyt vuodesta 2015. Maksan vuosimaksua Jottacloudin käytöstä saman verran kuin muutkin asiakkaat. PCloudia olen käyttänyt myös vuodesta 2015. PCloudissa käytän ilmaista tallennustilaa, joka on kenen tahansa saatavilla.

1. Johdanto

Tietokoneelta tai älypuhelimesta löytyviä tiedostoja, esimerkiksi kuvia, voi varmuuskopioida tai säilöä netin varmuuskopiointipalveluihin eli pilvipalveluihin. Pilvipalvelut mahdollistavat myös pääsyn tiedostoihin eri laitteilta.

Näin tiedostoihin pääsee käsiksi esimerkiksi älypuhelimella tietokoneen lisäksi. Pilvipalvelut mahdollistavat myös tiedostojen helpon jakamisen toisille käyttäjille.

Pilvipalvelun valinnassa kyse on aina ominaisuuksien lisäksi myös makuasioista. Eri pilvipalveluiden ulkoasu ja käytettävyys vaihtelevat huomattavasti. Siksi on mahdotonta asettaa eri pilvipalveluita mihinkään paremmuusjärjestykseen.

Myös pilvipalveluiden osalta netistä löytyy paljon erilaisia vertailusivustoja, joissa pilvipalveluita on pistetty paremmuusjärjestykseen eri ominaisuuksien perusteella. Kuitenkaan en pidä näitä vertailusivustoja luotettavina, koska ne eivät ole puolueettomia.

Useimmat vertailusivustot ovat epäluotettavia, koska niille maksetaan siitä, että jokin tuote tai palvelu saa hyvät arvostelut ja ykkössijan paremmuusjärjestyksessä.

Pilvipalveluita löytyy hyvin suuri määrä. Tässä artikkelissa olen maininnut joitakin pilvipalveluita, joita pidän luotettavina ja turvallisina.

2. Pilvipalvelun ominaisuudet

Pilvipalveluissa olennaisimpia asioita on tallennustilan koko ja hinta. Näissä asioissa on huomattavasti vaihtelua palveluiden välillä.

Hinnoittelussa on myös eroja sen mukaan, onko kyseessä kuukausi- vai vuosilaskutus. Kuukausittain maksettaessa hinta on yleensä kalliimpi kuin kerran vuodessa maksettaessa.

Usein pilvipalveluissa on olemassa maksuton kokeilumahdollisuus. Käytännössä pilvipalveluissa on käytössä maksuton tallennustila, joka on rajoitettu kooltaan. Ilmainen tallennustila on usein myös ominaisuuksiltaan karsittu versio maksullisesta tallennustilasta.

Muita olennaisia asioita on se, voiko pilvipalveluun varmuuskopioida tietoja useammalta laitteelta ja millaisilta laitteilta tietoja on mahdollista varmuuskopioida. Koska älypuhelimet ovat hyvin yleisiä ja niitä käytetään myös tietokoneen korvikkeina, mahdollisuudella varmuuskopioida älypuhelimen tiedostoja pilvipalveluun on merkitystä osalle käyttäjistä.

Tietokoneissa kaikki pilvipalvelut eivät tarjoa helppoa varmuuskopiointimahdollisuutta Linux-käyttäjille. MacOS:n suhteen tilanne on parempi.

Käyttäjälle on helpointa, jos pilvipalvelulla on olemassa oma ohjelma tai älypuhelimiin sovellus, jossa määritetään, mitä tiedostoja varmuuskopioidaan automaattisesti pilvipalveluun.

Yleensä pilvipalveluihin voi myös kirjautua nettiselaimella ja varmuuskopioida tiedostoja sitä kautta. Luonnollisesti tämä on hankalampi tapa.

Useat pilvipalvelut tarjoavat mahdollisuuden tiedostojen ja kansioiden jakamiseen. Tällöin jaettuihin tiedostoihin ja kansioihin voi antaa pääsyn suoraan tai rajoittaa pääsyä tiedostoihin salasanalla. Jakamisen voi rajoittaa tiettyihin tiedostoihin tai kansioihin.

Käytännössä jakaminen tapahtuu linkillä, jonka saa suoraan pilvipalvelusta. Jaettuihin tiedostoihin tai kansioihin pääsee napsauttamalla linkkiä.

Pilvipalveluissa on eroja sen mukaan, täytyykö kaikkien varmuuskopioitavien tiedostojen ja kansioiden olla aina pysyvästi tietokoneessa tai älypuhelimessa. Tällaisessa tapauksessa ne tiedostot tai kansiot, jotka poistetaan tietokoneesta tai älypuhelimesta, poistetaan myös pilvipalvelusta.

Tämän ominaisuuden takia joissakin pilvipalveluissa on käytössä tiedostohistoria, joka mahdollistaa pilvipalvelusta poistettujen tiedostojen palauttamisen esimerkiksi 90 päivän ajan. Tällöin vahingossa laitteelta poistetut varmuuskopioidut tiedostot on vielä mahdollista pelastaa.

Nykyään harvoissa pilvipalveluissa on enää mahdollista siirtää varmuuskopioituja tiedostoja ja kansioita ”arkistoon”, jossa niitä ei poisteta, vaikka ne poistettaisiin laitteelta. Jos et halua säilyttää aina kaikkia varmuuskopioitavia tiedostoja ja kansioita tietokoneella ja/tai älypuhelimessa, ”arkistointi”mahdollisuus on hyvin olennainen asia pilvipalvelun valinnassa.

Osa pilvipalveluista tarjoaa myös tiedostojen synkronoinnin eri laitteiden välillä. Tällöin yhdellä laitteella päivitetty ja varmuuskopioitu tiedosto kopioidaan automaattisesti kaikille pilvipalveluun kytketyille laitteille. Tällöin kaikilla laitteilla on aina käytössä kunkin varmuuskopioidun tiedoston uusin versio.

3. Tietoturva ja yksityisyydensuoja

Pilvipalveluihin tallennettaessa tulee ottaa huomioon tietoturva ja yksityisyydensuoja. Pilvipalveluista ainakin Google Drive ja Microsoft OneDrive käyvät automaattisesti läpi kaikki niihin tallennetut tiedostot.

Tiedostoista tutkitaan niiden sisältö. Esimerkiksi asiakirjoista ja PDF-tiedostoista luetaan niiden sisältämä teksti. Tietysti myös kuvia voidaan tutkia koneellisesti ja päätellä, mitä ne esittävät tai keitä kuvassa on.

Siitä mihin kerättyjä tietoja käytetään tai myydäänkö niitä eteenpäin, ei ole mitään takeita. Useimmiten kaikki tietoa keräävät yritykset myyvät tietoja eteenpäin kaikille halukkaille, kunhan hinnasta sovitaan.

Luonnollisesti pilvipalveluissa on olemassa aina riski, että joku onnistuu murtautumaan niihin ja anastamaan niistä tiedostoja. Onneksi ainakin suurempien palveluntarjoajien tietoturva on melko hyvällä tasolla.

Pilvipalvelussa on aina kyse myös luottamuksesta palveluntarjoajaan. Asiakkaan on mahdotonta tietää, miten tiedostoja oikeasti säilytetään ja onko mahdollisesti jollain ulkopuolisella taholla pääsy tiedostoihin.

Suosittelen salaamaan kaikki pilvipalveluihin säilöttävät tärkeät ja arkaluonteiset tiedostot niin tietoturvan kuin yksityisyydensuojan takia. Salauksessa tiedosto muutetaan matemaattisten menetelmien avulla sellaiseen muotoon, että tiedoston sisältöä ei pääse tutkimaan ilman salauksen purkamista.

Salauksessa salattu tiedosto suojataan salasanalla. Salauksen purkamiseksi tarvitaan oikea salasana, jonka käyttäjä on määritellyt salatessaan tiedoston. Jos salatut tiedostot joutuvat vääriin käsiin, niiden sisältöön käsiksi pääseminen on lähes mahdotonta silloin, kun salausmenetelmä on tarpeeksi hyvä ja salasana on riittävän pitkä sekä monimutkainen.

Myöskään pilvipalveluiden tarjoajat eivät pysty tutkimaan salattuja tiedostoja ja niiden sisältöä. Tiedostojen salaus parantaa siis myös yksityisyydensuojaa.

Salausohjelmien ongelma peruskäyttäjän näkökulmasta on niiden käytettävyys. Esimerkiksi VeraCrypt on erinomainen salausohjelma, mutta se on käytettävyydeltään peruskäyttäjälle melkoisen hankala.

Peruskäyttäjälle suosittelen tiedostojen salaamista joko pakkausohjelma 7-Zipillä tai EncryptOnClickillä. Olen tehnyt molemmista ohjeen (Pakkaa ja pura tiedostoja 7-Zipillä sekä Salaa tiedostoja EncryptOnClickillä).

Osa pilvipalveluista salaa kaikki varmuuskopioitavat tiedostot jo ennen niiden siirtämistä pilvipalveluun. Tämä on tietoturvan kannalta hyvä asia, koska tiedostoja siirrettäessä kukaan ulkopuolinen ei pääse käsiksi tiedostojen sisältöön.

Osa pilvipalveluista salaa tiedostot vasta, kun ne on siirretty pilvipalveluun. Kuitenkaan pilvipalvelun itsensä tekemä salaus ei estä pilvipalvelua tutkimasta sinne varmuuskopioitavia tiedostoja.

4. Esimerkkejä pilvipalveluista

Kaikkiin listalla oleviin pilvipalveluihin kuuluu ilmaista tallennustilaa. Ilmaisen tallennustilan määrä vaihtelee eri pilvipalveluiden välillä.

OneDrive

Microsoftin OneDrive on kytketty kiinteäksi osaksi Windows 10:tä. OneDriveen ladatut tiedostot tutkitaan automaattisesti, mikä ei ole tietosuojan kannalta hyvä asia.

Google Drive

Google Drive on kiinteä osa Android-puhelimia. Google Driveen ladatut tiedostot tutkitaan automaattisesti, mikä ei ole tietosuojan kannalta hyvä asia.

Dropbox

Dropbox on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista pilvipalveluista.

Jottacloud

Jottacloud on norjalainen pilvipalvelu, jolloin yksityisyydensuoja on ainakin teoriassa paremmalla tasolla. Jottacloudissa varmuuskopioidut tiedostot ja kansiot on mahdollista siirtää Arkisto -osioon. Arkisto -osioon siirrettyjä tiedostoja ja kansiota ei poisteta Jottacloudista silloin, kun ne poistetaan tietokoneelta tai älypuhelimesta.

pCloud

PCloud on sveitsiläinen pilvipalvelu, jolloin yksityisyydensuoja on ainakin teoriassa paremmalla tasolla. PCloud tarjoaa myös ylimääräistä maksullista salausmahdollisuutta.


Netissä kaikki ei ole sitä miltä näyttää


Julkaistu: | Päivitetty:

Tähän artikkeliin olen koonnut aiemmin Ajankohtaista -sivulla julkaisemiani kirjoituksia. Nämä kirjoitukset liittyvät lähinnä tietoturvaan ja nettisivustojen luotettavuuteen.

Koska Ajankohtaista -sivulla näkyvät kirjoitukset viimeisen kahden vuoden ajalta, nämäkin kirjoitukset olisivat joutuneet aikoinaan Arkisto -sivulle. Sieltä niitä ei olisi löydetty kovin hyvin.

Pidän näitä kirjoituksia ajankohtaisina kahta vuotta pidempäänkin ja siksi koostin niistä erillisen artikkelin. Päivitän tätäkin artikkelia ajoittain.

Tämän artikkelin aiheisiin liittyvät seuraavat ohjeet:

1. Sisältöä varastavat nettisivustot

Netistä löytyy paljon sivustoja, jotka varastavat sisältöä toisilta sivustoilta. Ilmiö on varmasti tuttu monelle, joka on joskus julkaissut netissä jotain. Peruskäyttäjälle.netin tapauksessa ohjeita on päätynyt kaikenlaisille enemmän tai vähemmän hämärille nettisivustoille.

Vaikka Peruskäyttäjälle.netin ohjeet on julkaistu Creative Commons -lisenssillä, niin en kuitenkaan hyväksy sitä, että jotkut yrittävät saada niistä taloudellista hyötyä. Linkittäminen ohjeisiin on täysin hyväksyttävää ja toivottavaa, mutta PDF-muotoisten ohjetiedostojen varastaminen taloudellisen hyödyn tavoitteluun ei.

Ohjetiedostojen jakaminen on sallittua ei-kaupallisissa tarkoituksissa. Lisäksi jaettaessa ohjetiedostoja täytyy merkitä selvästi niiden olevan peräisin Peruskäyttäjälle.netistä.

Sisältöä varastaville nettisivustoille yritetään saada mahdollisimman paljon kävijöitä mainostulojen takia. Käytännössä sivustot yrittävät saada mahdollisimman hyvän näkyvyyden hakutuloksissa.

Google-haulla ”peruskayttajalle.net” hakutuloksissa tulee vastaan sisältöä varastavia sivustoja tyypillisesti noin kolmannella sivulla. Näitä sivustoja tulee ja menee, mutta osa niistä on hyvinkin pitkäikäisiä.

Tällaisten nettisivustojen kohdalla ei ole koskaan varmuutta siitä, ovatko ne turvallisia. On täysin mahdollista, että niiltä voi saada haittaohjelman tietokoneelleen. Lisäksi näillä sivustoilla on usein ohjeiden vanhoja versioita. Ohjeiden uusimmat versiot löytyvät aina Peruskäyttäjälle.netistä.

2. Vanhentuneita verkkotunnuksia käytetään rikollisiin tarkoituksiin

Kaikki verkkotunnukset (esimerkiksi peruskayttajalle.net) ovat voimassa määräaikaisesti. Kun verkkotunnuksen varaus päättyy, on kenellä tahansa mahdollisuus hankkia verkkotunnus itselleen, jos verkkotunnuksen varausta ei ole uudistettu ajoissa.

Vanhentuneita verkkotunnuksia käytetään hyvin usein epämääräiseen tai rikolliseen toimintaan. Tällä hetkellä niitä hyödynnetään tyypillisesti verkkokauppoina ja esimerkiksi nettikasinoiden mainostamiseen.

Myös suomalaisia .fi-verkkotunnuksia käytetään aktiivisesti epämääräisiin ja rikollisiin tarkoituksiin. Kyseisten .fi-verkkotunnusten myöntäminen vapautui muutama vuosi sitten ja nykyään myös niissä näkee kaikenlaista epämääräistä ja epäilyttävää sisältöä.

Omalle kohdalleni on osunut monta vanhentunutta verkkotunnusta, joihin on pystytetty verkkokauppa. Tällaiset verkkokaupat ovat puhtaita huijauksia ja niissä asioimalla menettää ainoastaan rahansa.

Lisäksi on todennäköistä, että valeverkkokaupan uhrien henkilötietoja ja luottokortin tietoja väärinkäytetään, koska nekin ovat rikollisille rahanarvoista tavaraa.

Rikollisten hankkimat vanhentuneet verkkotunnukset eivät yleensä liity nimeltään millään tavalla siihen, mitä niissä mainostetaan tai myydään. Lisäksi valeverkkokauppojen hinnat ovat yleensä huomattavasti tavanomaista halvempia.

Koska kaikenlaiset huijaukset ovat nykyään hyvin yleisiä, ei huijauksilta voi välttyä kuin olemalla kriittinen. Edelleenkään liian hyvät tarjoukset tai jonkin hintavan tuotteen saaminen ilmaiseksi tai hyvin halvalla ei ole mahdollista, vaan kyseessä on huijaus.

Verkkokauppojen kohdalla on olennaista tarkistaa, löytyykö verkkokaupan sivuilta asianmukaiset yhteystiedot. Jos yhteystietoja ei ole tai ne ovat ylimalkaiset tms., niin silloin kyseisestä verkkokaupasta ei kannata ostaa mitään.

Nykyään myöskään nettisivuston kieliasuun ei voi luottaa. Siinä missä ennen huijauksen saattoi tunnistaa helposti huonosta suomen kielestä, niin nykyisin huijaukset ovat usein kieliasultaan täysin uskottavia.

Kaikkien nettisivustojen kohdalla on hyvä tarkistaa, onko kyseinen sivusto luotettava vai ei. Vanhentuneiden verkkotunnusten kohdalla näkyy, että verkkotunnus on varattu vastikään, koska vanhentumisen yhteydessä verkkotunnuksen alkuperäinen varausajankohta poistetaan.

Mahdollisen identiteettivarkauden vaikutuksilta voi suojautua jo etukäteen omalla luottokiellolla, josta olen kirjoittanut artikkelin.

3. Suhtaudu varauksella lyhytlinkkeihin

Lyhytlinkillä voidaan lyhentää pitkä nettisivun osoite. Esimerkiksi osoite https://peruskayttajalle.net/ohjeet.php muuttuu lyhytlinkkinä muotoon https://goo.gl/sHGHii.

Lyhytlinkki luodaan yleensä jonkin verkkopalvelun avulla. Lyhytlinkkipalveluita on lukematon määrä. Tunnetuimpia ovat esimerkiksi Bitly ja TinyURL.com. Googlen goo.gl on lopetettu uusien lyhytlinkkien luomisen osalta, mutta vanhat linkit toimivat vielä toistaiseksi.

Lyhytlinkkejä on hyödynnetty huijauksiin ja haittaohjelmien levittämiseen todennäköisesti alusta lähtien. Lyhytlinkki on rikollisten näkökulmasta hyödyllinen, koska siitä ei näe suoraan, mihin osoitteeseen lyhytlinkki johtaa.

Koska rikolliset kehittävät tekniikoitaan koko ajan, voi olla mahdollista, että he ovat siirtyneet käyttämään ensisijaisesti tuntemattomampia lyhytlinkkipalveluita. Osa huijausviestien vastaanottajista osaa jo varmaan varoa tunnetuimpia lyhytlinkkipalveluiden osoitteita sisältäviä linkkejä.

Luonnollisesti lyhytlinkkejä voidaan käyttää myös täysin asiallisiin tarkoituksiin. Itse olen kuitenkin ottanut sen linjan, että en käytä lyhytlinkkejä missään yhteydessä.

Kaikkiin linkkeihin pätee se sääntö, että linkkejä ei pidä napsauttaa automaattisesti. Linkin todellisen osoitteen saa selville käytännössä missä tahansa ohjelmassa viemällä hiiren osoitin linkin päälle.

Lyhytlinkkien todellisen osoitteen selvittämiseen on olemassa verkkopalveluita. Ohjeessa Tarkista lyhytlinkkien todellinen osoite olen käsitellyt kahden eri verkkopalvelun käyttöä lyhytlinkkien todellisen osoitteen tarkistamiseen.

4. Nettisivuston osoitteen väärentäminen ja kirjoitusvirheet

Nettisivuston osoite on helppo saada näyttämään pikaisesti katsottuna aidolta. Myös kirjoitusvirheitä nettisivuston osoitteessa hyödynnetään hyvin usein. Molempia keinoja on käytetty jo pitkään.

Vanha ja valitettavan tehokas keino on vaihtaa kirjaimia numeroihin. Esimerkiksi kirjain O korvataan nollalla ja L-kirjain numerolla 1. Myös ns. kansallisten merkkien hyödyntäminen on yleistä.

Ns. kansallisia merkkejä (esim. Å, Ä ja Ö) voidaan käyttää internationalized domain name -verkkotunnuksissa (lyhenne IDN). Kansallisten merkkien paljouden vuoksi on helppo löytää niistä latinalaisia aakkosia muistuttavia merkkejä. Tällaisia ovat esimerkiksi kyrillisten kirjainten A ja Е.

IDN-verkkotunnuksiin perustuvia huijauksia on vaikea huomata, koska kaikki nettiselaimet eivät näytä nettisivuston osoitetta punycode-muodossa. Punycode-muodossa verkkotunnuksen ns. kansalliset merkit muutetaan eri muotoon. Tällöin esim. verkkotunnus äö.fi näkyy nettiselaimen osoiterivillä punycode-muodossa xn--4ca0b.fi.

Koska kirjoitusvirheitä nettisivuston osoitetta kirjoittaessa tulee helposti, myös tätä keinoa käytetään aktiivisesti huijauksissa. Esim. google.com on helppo kirjoittaa väärin ja siksi siitä muunneltuja verkkotunnuksia hankitaan aktiivisesti rikollisiin tarkoituksiin.

Tältä ongelmalta ei voi välttyä kuin tarkistamalla kirjoitettu nettisivuston osoite. Väärennetyiltä verkkotunnuksilta antaa suojaa nettisivuston luotettavuuden tutkiminen.

5. Tietojenkalastelusivuja vaikea tunnistaa

Kyberturvallisuuskeskuksen vappuvisassa yritettiin tunnistaa tietojenkalastelusivuja pelkästään niiden ulkoasun perusteella. Itsekin kyseisen visan tehneenä voin todeta, että se on käytännössä mahdotonta.

Vappuvisan kaikki vaihtoehdot olivat tietojenkalastelusivuja, jotka olivat peräisin oikeista huijauksista. Ilman osoiterivin näkemistä tietojenkalastelusivun tunnistaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Tietojenkalastelussa yritetään saada uhri luovuttamaan käyttäjätunnuksensa ja salasanansa huijaussivulle, joka matkii oikeaa verkkopalvelun kirjautumissivua. Tietojenkalastelusivujen osoitteet voivat olla asiaan liittyviä, mutta myös täysin asiaan liittymättömiä osoitteita näkee käytettävän.

Välttääksesi joutumisen huijauksen uhriksi tarkista aina ensin nettisivun osoite nettiselaimien osoiteriviltä. Nettisivun ulkoasuun ei voi koskaan luottaa, koska se on helppo kopioida.

Myöskään vanha neuvo siitä, että nettisivun käyttämä salattu HTTPS-yhteys on merkki luotettavasta sivusta, ei enää pidä paikkaansa. Nykyään myös huijaussivustoilla käytetään salattua HTTPS-yhteyttä, jolloin nettiselaimen osoiterivillä näkyy lukon kuva.

Nettisivun osoite kannattaa aina tutkia tarkkaan. Usein huijauksissa käytettävien nettisivujen osoitteen alkuosaan on lisätty aiheeseen liittyviä sanoja. Esimerkiksi Facebookin käyttäjätunnuksia ja salasanoja kalastelevan sivuston osoitteen alkupäässä voi olla sana facebook.

Siksi osoite kannattaa aina tarkistaa kokonaan. Nettisivun verkkotunnuksessa (esim. peruskayttajalle.net) voi olla useita eri aliverkkotunnuksia (esim. kirjaudu.tasta.facebookiin.peruskayttajalle.net). Tätä keinoa käytetään hämäämään uhria.

6. Epäluotettavat vertailusivustot ja arvostelut

Netistä löytyy vertailusivustoja joka lähtöön. Usein vertailusivustoissa asetetaan tuotteet tai palvelut paremmuusjärjestykseen. Todellisuudessa vertailut eivät ole puolueettomia. Yritykset maksavat siitä, että niiden tuote tai palvelu saa hyvän sijoituksen ja ylistävät arviot.

Esimerkiksi VPN-palveluja vertailevat nettisivustot ovat lähes kaikki epäluotettavia.

Mielestäni tuotteita tai palveluita ei usein voi asettaa selkeään paremmuusjärjestykseen. Kyse on aina myös makuasioista ja ihmisten erilaisista tarpeista. Ominaisuuksien esittely ja listaaminen on mielestäni parempi tapa.

Siksi Peruskäyttäjälle.netissä en ole asettanut mitään esittelemiäni ohjelmia tai verkkopalveluita paremmuusjärjestykseen. Kyse on aina minun mielipiteistäni ja arvostuksistani, eivätkä ne ole mikään absoluuttinen totuus.

Hintavertailusivustoihinkaan ei kannata luottaa sokeasti. Vertailusivustojen tarjoama halvin hinta ei välttämättä ole sitä. Hintavertailusivustotkin saavat rahansa yrityksiltä ja osa niistä saattaa toimia epäeettisesti.

Myös netistä löytyviin asiakkaiden arvioihin tuotteesta tai palvelusta kannattaa aina suhtautua suurella varauksella. Hyviä arviointeja voi ostaa rahalla. Tästä asiasta on kirjoittanut esimerkiksi Yle jutussaan Viisi tähteä maksua vastaan.

Luonnollisesti myös huonoja arvosteluja väärennetään kilpailijoiden mustamaalaamiseksi. Itse pidän luotettavimpina sellaisia arvosteluja, joissa on kerrottu perustellusti, miksi jokin tuote tai palvelu on hyvä tai huono. Lisäksi pidän arvostelua luotettavampana, jos hyvät ja huonot puolet on kerrottu avoimesti.

Netissä törmää jatkuvasti myös piilomainontaan ja manipulointiin. Aina on olemassa ihmisiä ja yrityksiä, jotka ovat valmiita käyttämään eettisesti kyseenalaisia tai laittomia keinoja.

Valitettavan usein netissä ei myöskään merkitä kaupallista yhteistyötä tarpeeksi selvästi. Siksi sen erottaminen voi olla hankalaa.

Itselleni on tullut Peruskäyttäjälle.netin alkuajoista lähtien kaikenkarvaisia tarjouksia yhteistyöstä rahaa vastaan. Olen saanut mm. tarjouksen nettikasinoiden mainostamisesta ja tarjouksen valmiiksi kirjoitetun ”artikkelin” julkaisusta, jossa olisi ollut linkki yrityksen asiakkaan nettisivuille.

Taannoin minulla meni kuppi nurin ja lisäsin Tietoja -sivulle periaatteet mainonnasta ja kaupallisesta yhteistyöstä Peruskäyttäjälle.netissä.

Kaikkeen netistä löytyvään tulee suhtautua varauksella, koska netissä kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa.

7. Huijauksia valemainosten muodossa

Netissä törmää usein valemainoksiin, joissa keksityt ihmiset mainostavat tuotteita, joiden väitetään olevan mullistavia keksintöjä. Todellisuudessa tuotteet ovat joko toimimattomia tai niitä myydään moninkertaisella hinnalla.

Tästä aiheesta ovat kirjoittaneet mm. Yle ja tietokirjailija Petteri Järvinen blogissaan.

Tämän kaltainen markkinointi ei ole enää harhaanjohtavaa, vaan kyse on huijauksesta.

Suomi pienenä kielialueena oli pitkään suojassa monilta netin huijauksilta. Nykyään niin ei enää ole. Huijauksia ei enää erota niiden huonosta suomesta, vaan huijaukset ovat kehittyneet paljon uskottavimmiksi.

Huijaukset ovat kannattavia, vaikka vain harva lankeaisi niihin. Mainostaminen on halpaa ja myöskään nettisivuston ylläpito ei ole kallista.

Muutoinkin mainontaan tulee aina suhtautua varauksella. Mainonnan tarkoituksena on saada potentiaalinen asiakas ostamaan tuote. Silloin korostetaan tuotteen niitä ominaisuuksia, joilla tuote saadaan näyttämään paremmalta.

Mainonnassa tehdään myös ylilyöntejä ja johdetaan asiakasta harhaan. Netissä olevaan mainontaan Suomen viranomaiset eivät voi puuttua, jos kyseessä ei ole suomalainen yritys.

Käytännössä ainoita mahdollisuuksia yrittää puuttua tällaiseen toimintaan on ilmoittaa epäasiallisesta mainoksesta. Tosin mainoksilla rahaa tekevät yritykset, kuten Facebook ja Google, eivät useinkaan puutu edes huijausmainoksiin.

Ennen kuin ostat mitään mistään verkkokaupasta, tarkista löytyykö verkkokaupan sivuilta yhteystiedot. Jos yhteystiedoissa on esimerkiksi vain sähköpostiosoite, ei verkkokauppa ole luotettava.

Ulkomaisesta verkkokaupasta tilatessa myöskään tuotteen palautusehdot eivät ole samat kuin suomalaisessa verkkokaupassa. Tuotteen palauttaminen ja rahojen takaisinsaaminen eivät välttämättä onnistu.


Salasanat haltuun salasananhallintaohjelmalla


Julkaistu: | Päivitetty:

Huomautus: Minulla ei ole mitään taloudellisia tai muita kytköksiä tässä artikkelissa käsiteltäviin palveluihin tai yrityksiin.

1. Johdanto

Koska jokaiseen verkkopalveluun pitää olla oma salasanansa, voi salasanoja kertyä melkoinen määrä. Salasanojen muistamista helpottamaan löytyy salasananhallintaohjelmia. Tällaisessa ohjelmassa salasanat ovat turvassa yhden pääsalasanan takana.

Yleensä salasananhallintaohjelmissa on myös mahdollisuus syöttää kirjautumistiedot helposti verkkopalveluun kirjauduttaessa.

Salasananhallintasovellusten ominaisuudet vaihtelevat hyvin paljon. Jotkin salasananhallintaohjelmista tarjoavat esimerkiksi muiden tietojen tallennusmahdollisuutta. Osa salasananhallintaohjelmista on ilmaisia ja osa maksullisia.

Salasananhallintaohjelmia on vaikea pistää paremmuusjärjestykseen. Kyse on siitä, mitä ominaisuuksia tarvitsee ja haluaa ohjelmassa olevan. Myös salasananhallintaohjelman helppokäyttöisyydellä on merkitystä.

Siksi suosittelen testaamaan eri salasananhallintaohjelmia ja valitsemaan niistä omaan käyttöön parhaiten sopivan.

Tässä artikkelissa olen maininnut joitakin salasananhallintaohjelmia, jotka ovat tiettävästi turvallisia ja luotettavia.

Huom! Älä tallenna salasanoja nettiselaimeen! Vaikka se on helppoa, se ei kuitenkaan ole turvallista. Nettiselaimiin tallennettuja salasanoja ei ole suojattu tarpeeksi hyvin. Käytä sen sijaan salasananhallintaohjelmaa.

2. Saatavuus eri laitteisiin

Yleensä salasananhallintaohjelmista löytyy versio niin tietokoneelle kuin älypuhelimeen. Näin ei ole kuitenkaan kaikkien salasananhallintaohjelmien kohdalla.

Käytännössä kaikki salasananhallintaohjelmat toimivat Windowsissa. MacOS:n suhteen tuki on myös aika kattava, mutta kaikkia ohjelmia ei ole saatavissa Linuxille. Useimmat salasananhallintaohjelmat toimivat myös älypuhelimissa.

Useimmat salasananhallintaohjelmat osaavat synkronoida tiedot salasanoista eri laitteiden kesken, jolloin salasanat ovat aina ajan tasalla kaikissa laitteissa.

3. Turvallisuus

Salasananhallintaohjelmien turvallisuutta on vaikea arvioida luotettavasti. Joidenkin salasananhallintaohjelmien turvallisuutta on tutkittu ja joillekin on myös tehty puolueeton tietoturva-auditointi.

Kuitenkaan turvallisuutta ei voida koskaan varmistaa aukottomasti. Vaikka salasananhallintaohjelmaa olisi tutkittu kuinka paljon tahansa, voi siitä silti löytyä jokin tietoturva-aukko.

Siksi salasananhallintaohjelmien käytössä on aina kyse luottamuksesta. Käyttäjän täytyy luottaa siihen, että salasananhallintaohjelma on turvallinen ja että käyttäjän tietoja ei myydä kenellekään.

Salasananhallintaohjelmassa pitää käyttää kunnollista pääsalasanaa. Huono pääsalasana ei turvaa ohjelmaan tallennettuja salasanoja. Pääsalasanana voi käyttää myös salalausetta. Pääsalasanan pitää olla riittävän pitkä ja monimutkainen.

Salasanan tai -lauseen pituus tulee olla mielellään 20 merkkiä tai enemmän. Tietoa salalauseesta löytyy esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Joissakin salasananhallintaohjelmissa on myös salasanageneraattori, jolla voi luoda automaattisesti turvallisia salasanoja eri verkkopalveluihin.

Useimmat salasananhallintaohjelmat tallentavat salasanat netin pilvipalveluun. Silloin on aina olemassa riski, että salasanat voivat päätyä vääriin käsiin. Toisaalta salasanojen synkronointi eri laitteiden välillä ei onnistu järkevästi ilman tallennusta pilvipalveluun.

4. Esimerkkejä salasananhallintaohjelmista

1Password

1Password on maksullinen, mutta siinä on ilmainen kokeilumahdollisuus. 1Password on saatavissa Windowsille, macOS:lle, Linuxille, Androidille ja iOS:ään.

LastPass

LastPassista löytyy ilmainen ja maksullinen versio. LastPass on saatavissa Windowsille, macOS:lle, Linuxille, Androidille ja iOS:ään.

Dashlane

Dashlanesta löytyy ilmainen ja maksullinen versio. Dashlane on saatavissa Windowsille, macOS:lle, Androidille ja iOS:ään.

Keepass

Keepass on ilmainen. Poikkeuksellisesti Keepass on saatavissa ainoastaan Windowsille, mutta siitä löytyy epävirallisia versioita muihin käyttöjärjestelmiin. Keepass tallentaa tiedot ainoastaan tietokoneelle.

Bitwarden

Bitwardenista löytyy ilmainen ja maksullinen versio. Bitwarden on saatavissa Windowsille, macOS:lle, Linuxille, Androidille ja iOS:ään.

F‑Secure ID PROTECTION

F‑Secure ID PROTECTION on maksullinen, mutta siinä on ilmainen kokeilumahdollisuus. F-Secure ID PROTECTION on saatavissa Windowsille, macOS:lle, Androidille ja iOS:ään.

NordPass

NordPassista löytyy ilmainen ja maksullinen versio. NordPass on saatavissa Windowsille, macOS:lle, Linuxille, Androidille ja iOS:ään.

Keeper

Keeper on maksullinen. Keeper on saatavissa Windowsille, macOS:lle, Linuxille, Androidille ja iOS:ään.


Creative Commons


Creative Commons logot

Peruskäyttäjälle.netin ohjeet ja artikkelit on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Lisätietoa lisenssistä löytyy Tietoja -sivulta.

Ajankohtaista

15.9.2020. Uusi Microsoft Edge käyttöön kaikille Windows 10 -käyttäjille

Microsoft julkaisi uuden version Edge -nettiselaimesta alkuvuodesta. Lue lisää »

14.9.2020. Päivitetty ohje: Hyödyllisiä lisäosia Mozilla Firefoxiin

Päivitetty ohjetta DuckDuckGo Privacy Essentialsin osalta. Lue lisää »

9.9.2020. Päivitetty ohje: Lähetä tiedostoja pCloud Transferin avulla

Pieniä muutoksia ohjeeseen. Lue lisää »

8.9.2020. Päivitetty kahta ohjetta

Molempiin ohjeisiin on tehty pieniä muutoksia. Lue lisää »